Esiopetuksen laadussa kirjavuutta

Esiopetuksen laatu on keskimäärin melko hyvää, joskin laatu vaihtelee alueellisesti ja kuntaryhmittäin. Vaihtelua on erityisesti esiopetusta antavien yksiköiden välillä. Esiopetuksen saavutettavuus on korkealla tasolla, sillä lähes kaikki esiopetusikäiset lapset osallistuvat opetukseen. Opettajien muodollisen kelpoisuuden osalta tilanne on hyvä. Vaikka lasten kehitys- ja oppimisedellytysten edistäminen toteutuu verrattain hyvin, on esiopetuksessa vielä kehittämisen kohteita. 
 
Nämä tulokset ilmenevät opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantoon perustuvasta esiopetuksen laadun arviointiraportista, joka julkistetaan 17.8.2012. Arvioinnin on toteuttanut Koulutuksen arviointineuvosto. Arvioinnissa kerättiin tietoa esiopetuksen eri toimijatahoilta.
 
-Laatu vaihtelee melkoisesti eri esiopetusyksiköissä. Toisissa opettajat ovat erittäin tietoisia lasten oppimisen haasteista ja toimivat sen mukaisesti. Useimmissa esiopetusryhmissä on käytössä lasten yksilölliset esiopetuksen suunnitelmat tai oppimissuunnitelmat. Kehitettävää ilmenee pedagogiikassa, oppimisympäristöissä, opetusjärjestelyissä, työtavoissa sekä lasten ja huoltajien osallistumisessa esiopetuksen prosesseihin, arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Eeva Hujala toteaa.
 
Esiopetuksen laatua heikentäviä asioita ovat pätevien sijaisten saaminen, suuret ryhmäkoot sekä oppilashuollon palvelujen puutteet. Kehittämisen tarvetta on esiopetuksen laadun ohjausjärjestelmässä, pedagogisessa johtamisessa ja suunnitelmallisessa kehittämisessä.
 
Arvioinnin mukaan lasten vanhemmat olivat kaikkein tyytyväisimpiä esiopetuksen laatuun, kun taas päiväkotien johtajat ja perusopetuksen rehtorit suhtautuivat laadun eri osa-alueisiin kaikkein kriittisimmin.
 
 
Lapsilähtöistä pedagogiikkaa vahvistettava
 
Esiopetus ei ole riittävän lapsilähtöistä, sillä esiopettajat käyttävät pääasiassa opettajajohtoista työskentelyä ryhmän kanssa toimiessaan.
-Esiopetuksen tulee olla havainnollista ja kehittää ajattelua, uteliaisuutta ja aktiivisuutta arjen tilanteita hyödyntäen. Liiallista abstraktiotasoa on vältettävä Monissa esiopetusyksiköissä opetus on liian oppimateriaalikeskeistä ja työkirjapainotteista. Esiopettajien pedagogista ajattelua, tietoisuutta ja opetusmenetelmiä on uudistettava lapsilähtöisempään suuntaan, Eeva Hujala sanoo.

 
Suuret ryhmäkoot ja oppimisympäristö ongelmana
 
Esiopetusryhmien koko vaihtelee alle viiden lapsen ryhmistä yli 30 lapsen ryhmiin. Suuret ryhmäkoot ovat esiopettajien mielestä merkittävin esiopetuksen laatua heikentävä syy. Haasteita tuovat myös lapsiryhmän levottomuus ja lasten erityisen tuen tarpeet.
 
Arvioinnissa kaikki vastaajaryhmät kokivat oppimisympäristön laadun puutteelliseksi.
-Tilojen ahtaus, liikuntatilojen puute sekä tilojen joustamattomuus heikentävät esiopetuksen laatua. Selvin yksittäinen heikkous on tietotekniikan puute, arviointiryhmän varapuheenjohtaja, rehtori Hanna Sarakorpi sanoo.

 
Varhainen tuki ja oppilashuolto haasteena
 
Arviointi osoitti varhaisen tuen toteutuvan melko hyvin, mutta toisaalta siihen koetaan tarvittavan myös lisää resursseja.
-Oppilashuoltoa ei mielletä osaksi esiopetusta, vaikka moniammatillista työtä tehdäänkin yksittäisten lasten asioissa. Monista kunnista puuttuu esiopetuksen oppilashuollon suunnitelma ja osasta esiopetusyksiköistä oppilashuollon palvelut puuttuvat kokonaan. Myös lasten oppimisen tuen tarpeiden tunnistamisessa on vielä paljon opittavaa, Sarakorpi kertoo. 

Kehittämisen tarvetta laadunhallinnassa ja johtamisessa
 
Arvioinnin mukaan esiopetuksen laadun ohjausjärjestelmän vastuita ja rooleja on selkiytettävä ja esiopetukseen tulee laatia laatukriteerit. Esiopetuksen toimintaedellytysten parantamisesta tulee tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma kuntatasolla. Arviointi ja laadunhallinta on vakiinnutettava pedagogisen kehittämisen peruslähtökohdaksi.
-Pedagogisen johtajuuden kehittämiseen ja johtamisosaamisen ylläpitämiseen tarvitaan jatkossa vahvempia toimenpiteitä, Hujala ja Sarakorpi toteavat.
 

Tietoja arvioinnista
 
Koulutuksen arviointineuvoston nimittämä arviointiryhmä keräsi esiopetuksen laadun arviointiaineiston pääosin vuosina 2010–2011 ennen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2010 mukaisten esiopetuksen opetussuunnitelmien käyttöönottoa 1.8.2011.
Arviointitietoa kerättiin valtakunnallisella kyselyllä, joka lähetettiin kuntien esiopetuksen johtaville viranhaltijoille, lautakuntien puheenjohtajille, päiväkotien johtajille, perusopetuksen rehtoreille, esiopetuksen opettajille sekä lasten huoltajille. Saatuja tietoja täydennettiin haastatteluin ja havainnoinnein. 
 
Esiopetuksen laadun keskeiset arviointikohteet olivat esiopetuksen saavutettavuus, tavoitteiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen, lasten kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytysten edistäminen sekä esiopetuksen oppimis- ja kasvuympäristön laatu.
 

Lisätietoja
Arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Eeva Hujala, puh. 040 5408550,  sähköposti eeva.hujala@uta.fi
Arviointiryhmän varapuheenjohtaja, rehtori Hanna Sarakorpi, puh. 040 7020757, sähköposti hanna.sarakorpi@espoo.fi
Erikoissuunnittelija Risto Hietala, puh. 050 428 5292, sähköposti risto.hietala@eval.jyu.fi
 
Julkaisu
Hujala, E., Backlund-Smulter, T., Koivisto, P., Parkkinen, H., Sarakorpi, H., Suortti, O., Niemelä, T., Kuronen, I., Knubb-Manninen, G., Smeds-Nylund, A-S., Hietala, R. & Korkeakoski, E. 2012. Esiopetuksen laatu. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 61. Jyväskylä.
 
Julkaisu on saatavissa myös verkosta: http://www.edev.fi