Kestävän kehityksen edistäminen on kaupunkien vastuulla
– Vaikka suurkaupungeissa päästöt, jätteiden käsittely ja sosiaaliset ongelmat korostuvat, prosessien nykyistä parempi koordinointi mahdollistaisi resurssien tehokkaamman hyödyntämisen esimerkiksi energia-, jäte- ja vesihuollon osalta, KTH:n eli Royal Institute of Technologyn professorina sekä SWECOn pääarkkitehtinä toimiva Ranhagen sanoo.
Ulf Ranhagen toimii Ruotsin hallituksen nimittämässä työryhmässä (Delegation for Sustainable Cities), jonka tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia työkaluja kaupunkien kehittämiseksi nykyistä ympäristöystävällisemmiksi, sekä vahvistaa alan toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä.
Onnistuneita esimerkkejä maankäytön, materiaalien ja infrastruktuurin eri osa-alueiden integraatiosta löytyy Ruotsista jo nyt. Ranhagen nostaa esille Tukholman Hammarby Sjöstadin, jossa vanha teollisuus- ja satama-alue on rakennettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Myös Malmön entisen satama- ja telakka-alueen (Western Harbor) uusi kaupunkisuunnitelma edustaa tulevaisuuden kestävää kaupunkiarkkitehtuuria.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Asukkaille vaikuttamisen kanavia
Professori Ranhagenin mukaan sosioekonomilla ja -kulttuurisilla tekijöillä tulisi olla nykyistä painavampi rooli tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa. Hän siteeraa Kolumbian Bogotan entistä pormestaria.
– Mikäli kykenemme rakentamaan kaupungin, joka sopii lapsille, saamme kaupungin, joka on samalla hyvä elinympäristö sen kaikille asukkaille.
Asukkaiden aktivoiminen kaupunkisuunnitteluun onkin avainkysymys, jotta ihmisten tarpeet ja mielipiteet kestävästä asuinympäristöstä ja palveluista tulisivat huomioiduksi.
– Useissa ruotsalaisissa kunnissa viranomaiset käynnistävät dialogin kuntalaisten kanssa osana suunnitteluprosessia. Asukkaille tarjoutuu näin tilaisuus lausua mielipiteitään suunnitelmien vahvuuksista ja heikkouksista, sekä tuoda esille ideoita sekä nykyisten että uusien alueiden kehittämiseksi.
Ranhagen pitää tärkeänä holistisen lähestymistavan käyttöönottoa jo suunnitteluvaiheessa. Tämän onnistuminen edellyttää paitsi poliittista tahtotilaa ja päättäjiltä vahvaa johtajuutta, myös vahvaa osaamista monimutkaisten urbaanien ratkaisujen kehittämisessä ja toimeenpanossa.
Akateemisen tutkimuksen, julkisen ja yksityisen sektorin saumaton yhteistyö on Ranhagenin mielestä edellytys hyvinvointia edistävän rakennetun ympäristön onnistuneelle toteutukselle. Tarvitaan myös lisää luotettavaa tietoa.
– Parhaaseen tulokseen päästään, mikäli tutkimus- ja innovaatiotoiminnan, hankkeiden toteutuksen ja seurannan välisestä tietoketjusta kehitetään nykyistä vahvempi, Ranhagen muistuttaa.
Ranhagen puhui keskiviikkona Kuntatekniikan maailmankongressissa Helsingissä.
(KL)
