Kuntaliitokset auttaisivat heikkoja kuntia
Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamasta ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toteuttamasta tutkimuksesta.
Tutkimuksen tehneen PTT:n ekonomistin Signe Jauhiaisen mukaan useimpien heikon huoltosuhteen kuntien tilanne paranisi.
–Joidenkin kuntien huoltosuhde olisi parempi yksin kuin laajemmassa kunnassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tulosten mukaan liitoksilla voitaisiin kuitenkin vaikuttaa kuntien elinvoimaan vain rajallisesti.
–Kaikki ehdotetut kuntajakoselvitysalueet eivät välttämättä olisi elinvoimaisia.
Rajojen siirtely ei Jauhiaisen mukaan vaikuttaisi kovin paljon nykytilanteeseen.
–Heikon kehityksen alueet pysyisivät heikkoina siitä riippumatta, tehdäänkö kuntaliitoksia tai ei.
Nyt lähes 40 prosenttia väestöstä asuu alueilla, joissa työikäisen väestön osuus kasvaa. Noin neljännes asuu alueilla, joissa se vähenee yli 10 prosenttia.
Jauhiainen muistuttaa, että pelkkä väestön ikääntyminen eli kasvavat kustannukset eivät riitä ennustamaan kuntien tulevaisuutta. Myös kuntien kyky menestyä elinkeinoelämän puolella pitäisi arvioida.
Kehyskunnat hyötyisivät
PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm arvioi, että kuntarakenneuudistus näyttäisi hyödyttävän vähän aikaa, mutta väestörakenteen muutos pysäyttäisi sen.
Vuoteen 2020 mennessä huoltosuhde paranisi, mutta 2030 hyötyä ei juuri enää olisi.
Myös Holm arvioi, että kehitys olisi melko riippumatonta siitä, miten kuntarakennetta muutetaan. Holmin mukaan tutkimus tuotti mielenkiintoisia tuloksia.
–Huoltosuhteen osalta kasvukeskusten keskuspaikat olisivat menettäjiä. Ne kuitenkin kaikkein voimakkaimmin kannattavat tätä uutta aluekuntamallia.
Kehyskunnat vastustavat kuntaliitoksia, vaikka niiden huoltosuhde näyttäisi paranevan.
Tutkimuksessa vertailtiin kehitystä kolmen vaihtoehdon pohjalta: nykyiset 336 kuntaa, 66 aluetta (virkamiesten ehdottamat kuntajakoselvitysalueet) ja 19 maakuntaa.
Laskelmat pohjautuvat muun muassa Tilastokeskuksen tietoihin ikärakenteen muutoksista sekä TEM:n arvioihin työpaikkakehityksestä vuoteen 2020 ja osin vuoteen 2030 asti.
(KL / STT / Timo Sipilä)
