Kunnat kotouttavat maahanmuuttajia vaihtelevasti

Moni maahanmuuttaja on vaarassa syrjäytyä, koska arkielämään kiinni pääseminen vie niin pitkään. Suomen kieli ei tartu yhdellä kurssilla, vaan saattaa mennä vuosia ennen kuin kieli taipuu oikeassa elämässä.

–Joudut ikään kuin lapsen asemaan, kuvailee Virosta Suomeen muuttanut Natalie Gerbert, joka työskentelee Monika-naiset liiton voimavarakeskuksen johtajana. Liitto on eri etnisiin ryhmiin kuuluvien naisjärjestöjen kattojärjestö.

Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien järjestöjen mielestä kotoutumistyössä on unohdettu, että ihmiset elävät Suomessa kielitaidottominakin. Erityisesti monen turvapaikanhakijan tai pakolaisen lähes ainoa yhteys kantaväestöön voi Gerbertin mukaan olla jokin viranomainen – Kelan virkailija tai neuvolan täti.

Yksioikoinen Suomi-kuva

Maahanmuuttajien kotoutumista on pyritty nopeuttamaan viime vuonna uudistuneella kotoutumislailla. Sen tavoite on ollut parantaa neuvontaa erityisesti alkuvaiheessa. Järjestöt kuitenkin uskovat, että lain vaikutukset näkyvät arjessa vasta vuosien päästä.

Suomeen muuttanut saa tietopaketin suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Oppaassa kerrotaan esimerkiksi miten hankkia asunto tai avata pankkitili.

Suomalaista kulttuuria kuvataan materiaalissa niukasti. Oppaan Suomi tiivistyy hyvinvointivaltioksi. Suomalaiset ovat rauhallista väkeä, joiden joukosta voi saada ystävän loppuiäksi.

Venäjänkielisiä edustava Faro kritisoi Suomi-kuvaa liian ruusuiseksi.

–Maahanmuuttajien kokemukset kertovat, että suomalainen yhteiskunta ei ole kovin innokas ottamaan mukaan uusia ihmisiä, sanoo toiminnanjohtaja Petr Potchinchtchikov.

Kela ei jaa opasta lainkaan. Sen mielestä se ei anna oikeaa kuvaa asumiseen ja kela-korttiin liittyvistä asioista.

–Siitä saattaa saada sellaisen kuvan, että olisi oikeus Kelan etuuksiin tilanteissa, joissa sitä ei oikeasti ole, sanoo kansainvälisten asioiden lakimies Suvi Rasimus.

Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että oppaasta on saatu vaihtelevaa palautetta.

–On pidetty todella tärkeänä sitä, että tieto on kerätty yksiin kansiin, mutta on tullut myös sellaista palautetta, että tieto on liian yksinkertaistavaa ja niukkaa, Stenman myöntää.

Kielikoulutukseen yhä jonoa

Suomeen muuttaneilla on nykylain mukaan mahdollisuus alkukartoitukseen, tapaamiseen, jossa selvitetään muun muassa maahanmuuttajan palveluiden ja koulutuksen tarve. Potchinchtchikovin mukaan tieto mahdollisuuksista saada neuvontaa ei välttämättä tavoita maahanmuuttajia.

–Venäjänkielisten suhtautuminen viranomaisiin saattaa olla ylipäätään epäileväinen lähtömaansa takia, Potchinchtchikov kertoo.

Gerbert epäilee, että resursseja kotoutumistyöhön ei ole kunnissa lisätty, vaikka mahdollinen asiakaskunta on kasvanut. Esimerkiksi hän ottaa kielikoulutukset, joihin jonotuksen pituus vaihtelee eri paikkakunnilla.

–Kielikoulutusta ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, Gerbert sanoo.

Alkuneuvontaa voivat saada nykyisin myös esimerkiksi kotiäidit, mutta käytännössä kotona lapsia hoitaville ei juuri ole tarjolla kotoutumiskoulutusta.

–On totta, että kielen ja yhteiskunnan opetuksen pitäisi olla nykyistä useamman saatavilla, ministeriön Stenman sanoo.

Kuntien vastuu lisääntyi, rahat eivät niinkään

Kunnissa maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan vaihtelevasti. Uusi kotoutumislaki toi kunnille aiempaa enemmän tehtäviä.

Kunnalla on esimerkiksi velvollisuus tehdä maahanmuuttajalle alkukartoitus, jossa katsotaan, millaisille palveluille hänellä on tarvetta. Sitä voi pyytää jokainen maahanmuuttaja.

–Ei riitä, että meillä on hieno alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma, jos ei ole rahaa toteuttaa sen ehdotuksia, kuten tarjota kielikoulutusta ja terveyspalveluja, sanoo Kuntaliiton maahanmuuttoasioiden erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen.

Jokaisesta alkukartoituksesta kunta saa 700 euroa. Valtio maksaa tiettyä korvausta lisäksi esimerkiksi siitä, että kunta huolehtii pakolaisten kotouttamisesta.

–Ne summat ovat jääneet vuosien aikana jälkeen. Valtion pitäisi nostaa summia vastaamaan kustannustasoa, Wikman-Immonen sanoo.

Kuntaliiton mukaan ongelmallista on myös se, että alkukartoituksesta ei ole valtakunnallista ohjetta.

–Kun ei ole yhteistä ohjetta, voi olla, että sitä tehdään hyvin eri tavalla, hän sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan on vielä varhaista arvioida lain vaikutuksia. Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman kuitenkin uskoo, että kunnissa on tehty parannuksia. Esimerkiksi maahanmuuttajien ohjaukseen liittyvää työtä on hänen mukaansa vakinaistettu paikkakunnilla.

–Tilanne kyllä vaihtelee aika lailla eri puolella maata, Stenman sanoo.

(KL / STT / Jaana Vaahtio)