Liikuntapaikkarakentamiseen herui 28 miljoonaa euroa
Suurin yksittäinen tuensaaja oli Helsingin olympiastadion, joka sai miljoona euroa.
– Raha menee lähinnä niihin hankkeisiin, jotka mahdollistavat yleisurheilun EM-kisojen läpiviemisen. Pääasiassa asiakasapalvelutilojen parantamiseen eli wc-tilojen lisäämiseen, kertoo Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen.
– Tämä on sen verran kallista rakentamista, ettei miljoonalla eurolla montaa vessaa saa, Innanen naurahtaa ja huomauttaa stadionin kärsineen vesivahingoista.
Lisäksi rahaa uppoaa pienempiin asioihin, kuten penkkien, turvallisuuden ja kisavälineistön kohentamiseen.
Tulevaisuudessa stadionia odottaa perusteellisempi remontti. Stadion-säätiö esitti helmikuussa suunnitelmat perusparannuksesta, jonka kustannusarvio on 242 miljoonaa euroa.
Vuodeksi 2018 valmistuvan remontin rahoittaisivat puoliksi Helsingin kaupunki ja valtio veikkausvoittovaroista.
– Päätöksiä ei ole tullut, mutta kovasti uskon ja toivon, että ne tehdään parin kuukauden sisällä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on vahvasti valmisteltu asiaa. Sitten kun ollaan pidemmällä, ministeri Arhinmäki tulee asian kanssa esiin, Innanen kertoo.
Kontiolahdelle potti
Toinen merkittävä valtakunnallinen rakennushanke on Kontiolahden ampumahiihtokeskus. Se sai 400 000 euron valtionavustuksen sekä 400 000 euroa varauksena ensi vuodelle.
Ministeriön jakamasta avustussummasta 8,35 miljoonaa euroa annettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille jaettavaksi kustannusarvioltaan alle 700 000 euron liikuntapaikkahankkeisiin.
Avustusta haki yhteensä 260 kohdetta, joista opetus- ja kulttuuriministeriössä päätettäviä, kustannusarvioltaan yli 700 000 euron hankkeita oli 60.
(STT)
