Kuntatekniikan ulkoistamista harkitaan lähinnä pienissä kunnissa

 

Poikkeuksia löytyy molemmista ääripäistä. On yksittäisiä kuntia,
joissa on ulkoistettu paljon ja kustannukset ovat keskiarvoissa tai sen
alapuolella. Vastaavasti on kuntia, joissa ei ole ulkoistettu juuri
lainkaan ja kustannukset ovat minimaalliset.

 

Kalliita investointeja vaativat toimet, kuten esimerkiksi
rakentaminen, halutaan kuitenkin pääasiassa ulkoistaa. Vaikeissa
erityisosaamista vaativissa kohteissa, kuten energia- ja ict-alalla sekä
jätehuollossa halu ulkoistaa toiminnot on vähän suurempi kuin muissa.
Erikoisosaamisen ostaminen on myös kallista. Kyselyjen mukaan vaikuttaa
siltä, että kunnat haluavat pitää selkeät ja helposti hallittavat
kokonaisuudet itsellään.

 

Seudullinen toiminta saa kyselyvastauksissa kannatusta. Esimerkiksi
hankintojen seudullistamista kannattaa suurin osa kyselyyn vastaajista.
Kyselyvastauksista jää vaikutelma, että kunnat eivät kaipaa konsultteja
selvittelemään ulkoistamisen autuaaksi tekeviä vaikutuksia, vaan apua
tehostaakseen ja kehittääkseen omia tai kuntien yhteisiä toimintoja,
prosesseja tai tuotantotapoja.

 

KTK:n kyselyjen perusteella kuntien omien toimintojen tehostamiseen
ei ole kiinnitetty esimerkiksi valtion taholta riittävästi huomiota,
vaan kunnat on jätetty yksin. Ne ovat joutuneet säästöjen nimissä
vähentämään henkilöstöään. Tämä johtaa siihen, että on pakko ostaa
palvelut ulkoa, vaikkei se olisi kokonaistaloudellisesti kannattavaa.
Kuntien toimintojen tehostamiseen tarvitaan kipeästi työkaluja, etteivät
kuntien kustannukset karkaa käsistä ja verorasitus entisestään
lisäänny.

 

KTK:n kyselyihin vastasi viime vuoden lopulla yhteensä 24
kunnanjohtajaa (kuntien yhteinen asukasluku noin 300 000) ja 40 teknistä
johtajaa (kuntien yhteinen asukasluku runsas miljoona).