Lukion tuntijakoa pohtinut työryhmä esittää kolmea mallia, joista kahdessa opiskelija voisi jättää valitsematta keskeisiä yleissivistäviä oppiaineita, kuten yhteiskuntaopin tai biologian.
 
– Valinnaisuutta voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Se ei saa kuitenkaan vaarantaa valmistuvien yhteistä yleissivistävää pohjaa, olivatpa opiskelijoiden jatkosuunnitelmat millaiset tahansa. Jatko-opintoaikeet ovat vain harvoin selvillä jo opintojen alussa. Liian varhaiset valinnat voivat epäonnistua ja pitkittää opintoja, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen arvioi.
 
Äärimmilleen vietynä valinnaisuus voisi heikentää lukiokoulutuksen laatua.
 
– Pienissä lukioissa jäisi valinnaisten oppiaineiden kursseja toteutumatta, kun niille ei saataisi riittävästi opiskelijoita. Kun kurssit sitten voitaisiin aika ajoin toteuttaa, ei kelpoista opettajaa ehkä enää olisikaan saatavilla.
 
Näin opiskelijoiden oikeus laadukkaaseen opetukseen vaarantuisi. Kun ylioppilastutkintoa käytetään yhä enemmän yliopistojen opiskelijavalinnoissa, saattaisi joistakin lukioista olla vaikea päästä jatko-opintoihin. Näin koulutuksen myös alueellinen tasa-arvoisuus heikkenisi, Lahtinen pohtii.

 

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*