Kunnissa jo hyviä valmiuksia toteuttaa vanhuspalvelulakia
Kunnat ovat luoneet hyviä valmiuksia vanhuspalvelulain toteuttamiseen, ilmenee kunnille toukokuussa tehdystä kyselystä.
Kyselyn tulosten mukaan vanhusneuvostot on jo asetettu suurimpaan osaan kunnista, kotona asumista tukevan moniammatillisen yhteistyön perusrakenteet on luotu ja tarve nimetä asiakaskohtainen vastuuhenkilö on tunnistettu.
Uusi vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) seuraavat lain toimeenpanoa kyselyin sekä ennen lain voimaan tuloa että sen jälkeen.
Toukokuisen kyselyn vastaajista jo yli puolet (58 %) oli osana kunnan strategista suunnittelua laatinut suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi, ja 91 prosenttia ilmoitti, että vanhusneuvosto on asetettu.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ikäihmisten palveluiden suunnat ja haasteet
Yli puolet kunnista arvioi, että tehostettua palveluasumista, vanhainkotihoitoa ja terveyskeskusten pitkäaikaista vuodeosastohoitoa on saatavissa melko riittävästi. Toisaalta vajaa viidennes kunnista arvioi tehostettua palveluasumista olevan riittämättömästi.
Haasteena kunnissa näyttää olevan erityisesti ikääntyneelle väestölle suunnattujen päihdepalvelujen (60 %) ja mielenterveyspalvelujen (55 %) riittämättömyys.
Vanhuspalvelulain tavoite on siirtää palvelujen painopistettä ihmisten toimintakykyä tukevaan toimintaan. Tulosten mukaan jo 80 % kunnista järjestää ikääntyneille neuvontapalveluja ja terveystarkastuksia tai kotikäyntejä järjestää 87 % kunnista. Näitä hyvinvointia edistäviä palveluita tarjottiin erityisesti riskiryhmille, mm. muistisairaille, omaishoitajille ja vanhimmille ikäluokille.
Valvonnassa parannettavaa – toimiville tietojärjestelmille tarvetta
Vaikka monet asiat ovat kunnissa kehittyneet hyvään suuntaan, parannettavaakin löytyy. Puutteita on esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin ja palvelujen saatavuuden seurannassa.
– Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunnat julkaisevat eri palvelujen odotusajat vähintään puolivuosittain. Tähän pääseminen edellyttää, että kunnat kehittävät pikaisesti tieto- ja seurantajärjestelmiään, toteaa sosiaalineuvos Hanna Ahonen Valvirasta.
– Lisäksi puutteita havaittiin iäkkään asiakkaan oikeusturvaan liittyvässä päätöksenteossa, vaikka perussäännökset siitä ovat olleet olemassa jo kauan ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa.
Palvelutarve on sosiaalihuoltolain mukaan arvioitava seitsemässä arkipäivässä. Tämä määräaika ylittyi monissa kunnissa, eikä asiakkaalle läheskään aina anneta kirjallista päätöstä.
Kirjallinen päätös tarvitaan, jotta asiakas voi halutessaan valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Monissa kunnissa asiakkaalle tehdään päätös vain asiakasmaksusta, mutta ei palvellun sisällöstä.
Valvira ja aluehallintovirastot käynnistävät jatkoselvitykset niissä kunnissa, joissa näitä puutteita havaittiin.
– Lisäksi valvonta käynnistetään niissä kunnissa, jotka jättävät vastaamatta kyselyyn vielä karhukirjeen saatuaankin. Kunnissa on varauduttava myös myöhemmin voimaan tuleviin velvoitteisiin. Tästä Valvira tulee antamaan myöhemmin syksyllä vielä erillisen ohjekirjeen, Ahonen sanoo.
Linkki: Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta 2013-14
