Kaupungit eivät ole vielä nipistäneet kulttuurimenoista

Kuntien vaikea taloustilanne ei näy ainakaan vielä kulttuuripalvelujen säästönä, ilmenee Kuntaliiton kyselystä Suomen 65 suurimmalle kaupungille.

 

Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kulttuuripalveluista vastaavista henkilöistä ilmoittaa, ettei palveluja ole jouduttu supistamaan. Kuitenkin 86 prosenttia vastanneista arvioi, että vuonna 2014 kulttuurimäärärahat pysyvät samoina kuin ennen tai niitä vähennetään.

 

Vastaajista 43 prosenttia arvioi, että vuonna 2014 kulttuurimäärärahoja ei lisätä, muttei myöskään vähennetä. Yhtä suuri osa vastanneista kertoi määrärahojen pienevän. Korotusta määrärahoihin ennakoi 14 prosenttia vastaajista.

 

Kolmannes vastanneista kertoi kulttuuripalvelujen supistamisesta. Säästöjä etsitään aukioloaikoja lyhentämällä, tiloista luopumalla ja tapahtumia vähentämällä.

 

Kolmannes vastaajista kertoi kunnan tekevän merkittäviä investointeja kulttuuripalveluissa.

 

Kysely lähetettiin syyskuussa kaikkiin keskisuuriin ja suuriin kaupunkeihin eli yli 15 000 asukkaan kuntiin, joita on yhteensä 65. Kyselyyn vastasi 83 prosenttia näistä kunnista.

 

 

Tiukassa taloustilanteessa korostuu kulttuuripalvelujen tuottaminen yhteisvoimin. Lähes 70 prosenttia vastanneista ilmoitti, että kunnan kulttuuritoimijoiden yhteistyö muiden sektoreiden kanssa on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana.

 

Yhteistyö on lisääntynyt paitsi kunnan omien toimijoiden kanssa, myös kuntien kesken sekä kunnan ja kolmannen sektorin kanssa.

 

– Tämä on erinomainen asia, sillä yhteistyön avulla pystytään saavuttamaan uusia kohderyhmiä ja monipuolistamaan toimintaa.  Taiteen ja kulttuurin parissa toimivien olisi jatkossakin löydettävä toistensa ja myös avattava ovia kohti uusia kumppanuuksia, kyselyn toteuttaja, erityisasiantuntija Ditte Winqvist toteaa.

 

 

Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ovat edelleen tärkeä painopiste.

 

– Kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteys koetaan edelleen tärkeäksi. Kulttuuripalvelut mielletään keinoksi edistää kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Esimerkiksi syrjäytyneet perheet on nostettu joissakin kunnissa kulttuuripalvelujen uudeksi kohderyhmäksi, Winqvist summaa.

 

Palvelujen painopisteissä korostuu aiempaa enemmän omaehtoisen harrastamisen ja yhdessä tekemisen tukeminen.