Tutkimus: Kuntaliitospäätös johtaa velkaantumiseen
Näin kuntaliitoksiin liittyy tutkijoiden mukaan taloudellisia ongelmia, kun liitoksilla tavoiteltujen menojen kasvun hillitsemisen ja tuottavuuden parantamisen sijaan päädytäänkin päinvastaiseen lopputulokseen.
Yksittäinen kunta voi tehdä päätöksiä itsenäisesti kuntaliitospäätöksen ja liitoksen voimaan astumisen välisenä aikana.
– Tänä aikana yksittäisen liitoskunnan kannattaa tehdä omia kuntalaisiaan hyödyttäviä investointeja tai lisätä menoja velkarahalla. Menolisäyksen hyödyt nimittäin jäävät oman kunnan asukkaille, kun taas velan hoitomenot koituvat liitoksen jälkeen muidenkin samaan liitokseen osallistuvien kuntien asukkaiden maksettaviksi, Jenni Pääkkösen, Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen tutkimuksessa todetaan.
– Mitä pienempi kunta on verrattuna koko liitokseen, sitä suurempi kannuste kunnalla on vapaamatkustaa, koska sitä pienempi osuus liitosta edeltävistä veloista lankeaa omalle kontolle liitoksen jälkeen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tutkimuksessa tarkasteltujen kuntien lainakanta kasvoi 280 miljoonalla eurolla ja rahavarat pienenivät 120 miljoonalla eurolla johtuen vuoden 2009 alusta voimaan tulleiden liitosten aiheuttamasta vapaamatkustamisesta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2009 alussa voimaan tulleita kuntaliitoksia, jolloin toteutettiin 32 liitosta, joihin kuului 99 kuntaa. Näistä liitoksista päätettiin yleensä vuonna 2007, joten vapaamatkustamista tapahtui pääosin vuonna 2008.
Tutkimus ”PARAS tapa velkaantua? Kuntaliitokset ja vapaamatkustaminen.” on julkaistu Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa 3/2013.
