Kunnat toivovat kuntalailta mahdollisuuksia, ei uusia velvoitteita
Kunnat toivovat uuden kuntalain antavan nykyistä lakia monipuolisempia vaihtoehtoja ja keinoja muun muassa johtamismallien kehittämiseen, poliittisen johtamisen vahvistamiseen ja kuntalaisten vaikuttamiseen. Lain mahdollistavan luonteen toivotaan säilyvän eikä lain toivota tuovan mukanaan uusia velvoitteita.
Tämä ilmenee kuntien vastauksista kuntalakiuudistusta koskevaan kyselyyn. Valtiovarainministeriön vastauksista koostama yhteenveto julkaistiin 3.lokakuuta 2013.
Kunnilla ei halukkuutta suoran pormestarivaalin käyttöön
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Suora pormestarivaali ei edelleenkään houkuta. Kyselyyn vastanneista kunnista 75 prosentilla ei ole halukkuutta suoran vaalin käyttöön. Kuitenkin 46 prosenttia katsoo, että uusi kuntalaki voisi mahdollistaa suoran vaalin käytön niille kunnille, joissa tarvetta ja halua on.
Enemmistö (61 prosenttia) vastaajista ei pidä tarpeellisena myöskään kunnanvaltuuston toimikauden aikaistamista. Nykyinen valtuuston kokoa koskeva sääntely nähdään niin ikään toimivana: 72 prosenttia kannattaa sitä, että valtuuston koko määräytyisi tulevaisuudessakin kuntakoon mukaan.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan toimi halutaan jatkossakin säilyttää sivutoimisena luottamustoimena. Suurissa kaupungeissa tarve kokopäivätoimisiin luottamushenkilöihin saa kuitenkin enemmän kannatusta. Lisäksi merkittävä osa (80 prosenttia) vastaajista katsoo, että kokopäivä- tai puolipäivätoimisilla hallituksen puheenjohtajilla tulisi olla oikeus virka- tai työvapaaseen kunnanhallituksen toimikauden ajaksi.
Käyttäjälähtöinen vaikuttaminen ja sähköiset osallistumiskeinot saavat kannatusta
Kuntalaisten vaikuttamisen ja osallistumisen osalta vastauksissa korostuvat tietoteknisten mahdollisuuksien hyödyntäminen avoimuuden lisäämisessä sekä käyttäjälähtöinen osallistuminen. Lakia toivotaan tältä osin päivitettävän. Mainintoja lakiin edellä mainituista asioista toivoo lähemmäs 80 prosenttia vastaajista.
Osa kunnista kaipaa lisäkeinoja myös alueelliseen vaikuttamiseen. Vastaajista 56 prosenttia katsoo, että alueelliset toimielimet tulisi voida valita vaalein kuntarakenteen merkittävästi muuttuessa. Nykytilanteessa vaalein valittuja kunnanosatoimielimiä pitää kuitenkin tarpeellisena vain prosentti vastanneista kunnista.
Yli puolet kunnista ei halua rajata kunnan takaus- ja lainanantomahdollisuuksia
Yli puolet vastanneista kunnista katsoi, että kunnan takaus- ja lainanantomahdollisuuksia ei tulisi rajata siten, ettei kunta voisi myöntää lainoja ja takauksia muille kuin kuntakonserniin kuuluville tai kuntaomisteisille yhtiöille.
Kunnat kokivat, että rajaaminen rajoittaisi kunnan harkintamahdollisuuksia, yleishyödyllisten yhdistysten toimintamahdollisuuksia sekä kunnan mahdollisuuksia edistää elinkeinotoimintaa sekä synnyttää työpaikkoja. Noin kolmannes kannatti rajaamista.
Rajaamista puoltavat perustelivat kantaansa muun muassa kunnallisen päätöksenteon helpottumisella sekä riskinoton vähenemisellä.
Vastanneista kunnista 67 prosentilla on käytössään yleiset linjaukset tai periaatteet takausten, lainojen ja avustusten myöntämisessä. Vastanneista 33 prosentilla ei ole kunnassaan käytössä yleisiä periaatteita ja linjauksia. Kuntakoon mukaan tarkasteltaessa suurista kunnista noin 90 prosentilla ja pienistä kunnista noin 60 prosentilla periaatteet ja linjaukset ovat käytössä.
Alijäämän kattamisvelvollisuusaikaa ei tulisi lyhentää
Alijäämän kattamisvelvollisuus- tai tasapainotusajan lyhentäminen ei saa kunnilta kannatusta. Kyselyyn vastanneista 92 prosenttia ei näe lyhentämistä tarpeellisena. 80 prosenttia oli kuitenkin valmis ulottamaan kattamisvelvollisuuden myös kuntayhtymiin.
Tilinpäätösten antamaan informaatioon sekä tarkastuslautakuntien rooliin ollaan tyytyväisiä. 82 prosenttia vastanneista ei nähnyt tarpeita muuttaa tarkastuslautakuntien roolia kunnan toiminnan ja talouden arvioinnissa ja tilintarkastuksen järjestämisessä.
Yhdeksänkymmentä prosenttia näki, että tilinpäätös antaa riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja toiminnan rahoituksesta, oman pääoman riittävyydestä sekä vieraasta pääomasta.
Valtiovarainministeriö kartoitti kuntien näkemyksiä lakiuudistuksesta sähköisellä kyselyllä. Kyselyn vastausaika päättyi syyskuussa ja siihen vastasi kaikkiaan 258 kuntaa eli liki 85 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kuntien vastauksia hyödynnetään kuntalain jatkovalmistelussa. Hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi on tarkoitus antaa syksyllä 2014 ja uusi laki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta lukien.
