Timo Kietäväinen: Kuntatalouden tila synkkenee – tehtävät lisääntyvät yhä
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan mielestä kunnille lankeaa liian suuri osa valtion säästötoimista.
Heikko talouskehitys, toistuvat valtionosuuksien leikkaukset ja palvelujen kysynnän lisääntyminen synkentävät kuntatalouden tilaa tulevina vuosina, ennakoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kymenlaakson kuntapäivässä Kotkassa keskiviikkona.
Edes maan hallituksen kaavailemat toimenpiteet kuntatalouden alijäämän kattamiseksi eivät tuo nopeaa apua tilanteeseen.
– Vaikka uudistukset onnistuvat, ne hidastavat menojen kasvua vasta useamman vuoden kuluttua, Kietäväinen muistutti.
Kunnat tasapainottavat koko julkista taloutta
Kietäväisen mielestä kunnat ovat joutuneet kantamaan liian suuren osan valtion säästötoimista.
– Hallitus kohdistaa ensi vuonna julkisen talouden säästöistä yli puolet kuntien valtionosuuksiin. Yksinomaan peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset ovat ensi vuonna yhteensä yli 1,1 miljardia euroa, josta uutta leikkausta on 362 miljoonaa. Jotta kunnat pystyvät kattamaan 1,1 miljardin euron leikkaukset, niiden pitäisi korottaa kunnallisveroa laskennallisesti 1,25 veroprosenttia, Kietäväinen summasi.
Samaan aikaan valtio lisää kahtena seuraavanakin vuonna kuntien tehtäviä.
Normitalkoot käynnissä, mutta tehtävät lisääntyvät
Hallitus linjasi budjetti- ja rakenneratkaisuissaan, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsitaan miljardin euron edestä. Siksi olisi tärkeää, että parhaillaan valmisteltavia lakiesityksiä harkittaisiin uudelleen.
– Esimerkiksi oppilashuoltolakiin kaavailtavien kelpoisuusehtojen tiukennukset lisäävät menoja, eivät suinkaan vähennä. Meillä ei ole varaa muihin kuin tuottavuutta parantaviin uudistuksiin, Kietäväinen muistutti.
Tulossa olevista tehtävistä merkittävin on vaikeasti työllistyvien aktivointivastuita kunnille lisäävä työmarkkinatuen uudistus, joka astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Hallitus arvioi keväällä, että uudistus lisää kuntien menoja 150 miljoonaa euroa.
– Jos valtio ei takaa merkittävää rahoitusta sekä toimivallan siirtoa TE-toimistoista kunnille, kuntien kustannukset nousevat arvioitua merkittävästi enemmän.
– Tehtävien vähentämisen tulee tuottaa aitoja säästöjä kunnille. Menosäästöjä ei saa myöskään imuroida kunnilta pois muuta kautta, Kietäväinen edellytti.