Yhä isompi osa kuntatyöstä tehdään osakeyhtiöissä
Yhtiöissä työskentelevien määrä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.
Kunnallisten osakeyhtiöiden ja niissä työskentelevän henkilöstön määrä kasvaa keskimäärin 2 000 henkilön vuositahtia.
Tällä hetkellä kaikista kunnallisessa eläkejärjestelmässä vakuutetuista noin 5 prosenttia eli runsaat 28 000 henkilöä työskentelee kunnallisissa osakeyhtiöissä, säätiöissä ja yhdistyksissä. Määrä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja vielä vuonna 2005 henkilöitä oli alle 12 000 eli noin 2 prosenttia kaikista kunnallisen eläketurvan piirissä olevista.
KuEL- vakuutettujen henkilöiden kokonaismäärä oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan 521 155 henkeä. Työ- ja virkasuhteisen henkilöstön lisäksi luvuissa ovat mukana myös muut kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluvat, kuten omais- ja perhehoitajat.
Julkisen alan työeläkevakuuttajan Kevan jäsenyhteisöinä, eli kunnallisessa eläkejärjestelmässä henkilöstönsä vakuuttavia, on 447 kunnallista osakeyhtiöitä, 10 säätiötä ja 11 rekisteröityä yhdistystä. Kiinteistöosakeyhtiöt ja teknisen sektorin osakeyhtiöt ovat yleisimpiä toimialoja. Vakuutettujen määrällä mitattuna koulutusosakeyhtiöt on suurin yksittäinen osakeyhtiötyyppi.
Vastuu eläkkeiden rahoituksesta ei siirry henkilöiden mukana
– Eläkerahoituksen kannalta on suuri merkitys sillä, miten kuntapalvelut järjestetään, toteaa Kevan rahoitussuunnittelusta vastaava johtaja Allan Paldanius.
Kunnat järjestävät suurimman osan palveluista omana tuotantonaan tai kuntien yhteisesti tuottamana. Viime vuosina toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut ja kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on lisääntynyt. Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta rakennemuutoksella ei ole vaikutusta, mikäli kunnallinen henkilöstö pysyy jatkossakin kunnallisen eläketurvan piirissä.
Mikäli henkilöstöä siirtyisi yksityiseen eläkejärjestelmään, eläkevastuu ei siirry henkilöstön mukana. Jos merkittävä osa kunnallisesta henkilöstöstä ja palkkasummasta siirtyisi yksityiseen järjestelmään, vaikeuttaisi se kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitusta.
– Tällaisessa tilanteessa jouduttaisiin kunnallista eläkemaksua korottamaan suhteessa jäljelle jääneeseen palkkasummaan, Paldanius jatkaa.
