Kotka ja Savonlinna hakevat eniten harkinnanvaraista
Kotkan ja Savonlinnan 5 miljoonan euron hakemukset olivat suurimmat valtiovarainministeriön (VM) saamista harkinnanvaraisen valtionosuuden korotushakemuksista. Salon, Raahen ja Kouvolan hakemat summat olivat 4 miljoonaa euroa.
Hakuaika päättyi eilen. Hakemuksen lähetti 108 kuntaa. VM on varannut harkinnanvaraisiin korotuksiin 20 miljoonaa euroa. Hakemusten yhteissumma on 141,9 miljoonaa euroa.
Keskimäärin korotusta haettiin noin 147 euroa asukasta kohden. Asukaskohtaisessa vertailussa suurinta summaa hakee 1 382 asukkaan Kaskinen, joka hakee 2 miljoonaa euroa (1 447 e/asukas). Yli tuhannen euron asukaskohtaisen hakemuksen lähettivät myös 1,5 miljoonaa euroa hakeneet Savukoski (1 331 e/asukas) ja Utsjoki (1 167e/asukas).
Hakijakunnista 84 kappaletta oli alle 10 000 asukkaan kuntaa. Suhteellisesti eniten hakemuksia tuli Keski-Pohjanmaalta, josta tuli 75 prosenttia kunnista haki korotusta (kuusi kuntaa kahdeksasta). Toiseksi eniten hakemuksia tuli Satakunnasta, josta 60 prosenttia haki korotusta (12/20). Vähiten hakemuksia tuli Etelä-Karjalasta eli vain yksi kunta yhdeksästä laittoi hakemuksen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntien harkinnanvaraisesta korotuksesta päättää hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen esityksestä valtioneuvosto. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista annetun lain mukaan korotukset maksetaan kunnille viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 §:n mukaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Kuntien valtionosuuslain mukaan valtionapuviranomainen voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja.
Kuntien tuli toimittaa korotushakemuksen yhteydessä selvitys talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä valtiovarainministeriölle.
Korotuksen myöntämisen pohjana ovat edellisvuosien tapaan pääosin tilinpäätöksistä saatavat talouden tunnusluvut. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään kunnan omiin talouden tervehdyttämistoimenpiteisiin sekä sellaisin poikkeuksellisiin ja tilapäisiin tekijöihin tämän vuoden aikana, joilla on vaikutusta kunnan kokonaistaloudelliseen tilanteeseen.
