Kuntaliitto: Kriisikuntamenettely ulotettava myös kuntayhtymiin
Taseeseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa taloussuunnitelmakauden aikana.
Uuden, vuonna 2015 voimaan tulevan kuntalain tulee antaa nykyistä parempia eväitä kuntien taloustilanteen tasapainottamiseksi, ehdottaa Kuntaliitto. Nykyisen kuntalain säännöksistä huolimatta kuntien alijäämät ovat kasvaneet.
– Kuntaliitto kannattaa, että alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Nykyinen käytäntö on mahdollistanut kuntien alijäämien siirtämisen sekä epätarkoituksenmukaisen suurten ylijäämien kerääntymisen kuntayhtymiin, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma totesi Kuntaliiton seminaarissa, joka käsitteli kuntalain uudistamista kuntatalouden näkökulmasta.
Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi kuntalain suuntaviivoja kesäkuun alussa. Tuolloin se ei ottanut kantaa siihen, voidaanko alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulottaa myös kuntayhtymiin.
Kuntalain uudistamista valmistellaan parhaillaan useissa jaostoissa ja työryhmissä.
Alijäämä katettava neljän vuoden sisällä
– Kuntalakia tulee muuttaa niin, että kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa taloussuunnittelukauden aikana, eli yleensä neljän vuoden aikana, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen esittää.
Ennen lain voimaantuloa alijäämäisinä olleille kunnille on annettava kohtuullinen siirtymäaika laittaa taloutensa kuntoon.
– Se, ettei kunta kykenisi esimerkiksi vaikean teollisen rakennemurroksen takia tasapainottamaan talouttaan neljän vuoden aikana, ei saa johtaa automaattisesti kunnan joutumiseen kriisikuntamenettelyyn, vaan jokaisen kunnan tilanne on arvioitava erikseen, Kietäväinen korostaa.
– Sinänsä myös erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia koskevan kriisikuntamenettelyn käynnistäminen voidaan kytkeä kunnan kykyyn kattaa alijäämänsä suunnittelukauden aikana. Kunnalle on kuitenkin aina annettava ensin mahdollisuus omaehtoisin toimenpitein saattaa taloutensa kuntoon.
Kietäväinen muistutti, että myös alijäämäisten tulosten syihin on pureuduttava.
– Uusien kunnille annettavien tehtävien rahoituksen alimitoitus tulee saada kuriin, eikä kuntien valtionosuuksia saa leikata puuttumatta samalla kuntien velvoitteisiin. Kunnille tulee turvata niille säädettyjen tehtävien hoitamisen edellyttämä rahoitus. Tätä edellyttää jo perustuslaista johdettavissa oleva rahoitusperiaate.
Ei vero-, meno- ja lainakatoille
Kuntaliitto pitää oikeana hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän tekemää linjausta, jonka mukaan uudessa kuntalaissa ei tule säätää valtion menokehystä vastaavan kehysmenettelyn käyttöönotosta kunnissa eikä niin sanotuista vero- ja lainakatoista.
– Kuntien talous muodostaa kokonaisuuden jonka eri osat ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi lainanoton sääntely kohdistaisi paineita veroasteeseen ja päinvastoin. Lisäksi väestökehitys, kuntatalous, menopaineet ja toiminnan rakenteet poikkeavat eri kunnissa eri aikoina niin voimakkaasti, että yhtenäistä, kaikki kunnat kattavaa, sääntelykehikkoa ei ole mahdollista saada aikaiseksi, toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma muistuttaa.