Selvitysmies halutaan tarkastelemaan syrjäseutujen palvelurakenteita
Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila ja Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä ovat tehneet Kuntaliitolle aloitteen, jossa esitetään kunnallisten sekä valtiollisten palvelurakenneratkaisujen erilaisten vaihtoehtojen selvittämistä erityisen harvaan asutuissa ja syrjäisissä kunnissa.
Aloitteessa esitetään, että kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmää sekä kuntien tehtävien arviointia varten nimettäisiin nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshenkilö, jolle annettaisiin selvitettäväksi harva-alueiden kuntien asukkaiden palveluiden turvaamisen ja järkevän tuottamisen eri vaihtoehdot sekä mainittujen kuntien rahoituspohjan laajentamisen ja harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden vahvistamisen eri vaihtoehdot.
Aloitteentekijät pitävät lähtökohtana, että erilaiset alueet tarvitsevat asiakaslähtöisyyden mahdollistamiseksi erilaisia luovia ratkaisuja ja mahdollisesti myös erityyppistä lainsäädäntöä. Tätä varten ja riittävän tietopohjan keräämiseksi voitaisiin pilotoida erityinen Harva-vapaakuntamalli.
Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä ihmettelee, mihin hallituksen kunta- ja SOTE-uudistuksissa on unohtunut EU:n subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tämän periaatteen mukaisesti päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisten elinpiiriä. Kumpikaan käynnissä olevista uudistuksista ei vastaa tähän periaatteeseen etenkään erityisen harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Ylipäätään tarvitsemme uusia ja innovatiivisia lähestymistapoja lähidemokratian sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun mahdollistamiseksi asuinpaikasta riippumatta, toteaa Kärnä.
Aloitteentekijät toivovat esiselvityksessä tarkasteltavan, tuleeko erityisen harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien sosiaali-, terveydenhuollon- ja perusopetuksen järjestämisestä sekä rahoituspohjan turvaamisesta säätää erillisellä harva-asutuksen erityispiirteet tunnistavalla lainsäädännöllä.
Kuntien tehtävien lisäksi esiselvitystyön toivotaan myös tarkastelevan syrjäisten seutujen nykyisin valtion vastuulla olevien turvallisuuspalveluiden kehittämistä.
– Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi meiltä ei pohjoisimmista maakunnista tunnu löytyvän sellaista voimaa ja tahtoa, jonka avulla saataisiin luotua kullekin alueelle parhaiten soveltuva malli niin kunnallisten ja valtiollisten peruspalvelujen järjestämiseksi sekä rahoituksen turvaamiseksi, Daavittila sanoo.
Daavittila ja Kärnä ovat molemmat nimettyinä Kuntaliiton kuntauudistuksen ja kuntalain kokonaisuudistuksen seurantaryhmään.
