Nuorisotakuuta toteutetaan kuntien peruspalveluissa ja laajalla yhteistyöllä

 

Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kunnista 96 prosenttia pyrki vastaamaan nuorisotakuun lupauksiin etsivällä nuorisotyöllä sekä nuorille tarjottavilla kesätyöpaikoilla. Kyselyyn vastasi 39 prosenttia Manner-Suomen kunnista.

 

Kuntouttavaa työtoimintaa tarjoaa lähes 84 prosenttia vastaajista, työkokeiluja ja nuorten työpajoja 80 prosenttia vastaajista ja palkkatuettua työtä lähes 70 prosenttia vastaajia. Vajaa kaksi kolmasosaa vastaajista tarjoaa opintojen nivelvaiheen ohjausta ja koulutusta, oppisopimustyöpaikkoja puolestaan 56 prosenttia vastanneista.

 

– Näiden lisäksi suuri osa kunnista mainitsi palveluinaan muun muassa starttivalmennuksen, nuorille räätälöidyt päihde- ja mielenterveyspalvelut, lisäopetuksen opintojen nivelvaiheessa, koulutuskokeilut sekä ohjaavan koulutuksen, kyselyä koordinoinut tutkija Johanna Selkee Kuntaliitosta tiivistää.

 

– Kunnissa on meneillään myös lukuisia hankerahoituksella toimivia palveluja ja yhteistyömuotoja nuorisotakuun hoitamiseksi. Hankerahoituksesta tulisi siirtyä kuntien perusnuorisotyön ja eri toimintojen pysyvään rahoitukseen, erityisasiantuntija Kari Sjöholm toteaa.

 

 

Oman toimintansa ohella monet kunnat tukevat ja avustavat monia järjestöjä ja yhdistyksiä ja osallistuvat moniin hankkeisiin ja projekteihin, joissa etsitään uusia toimintatapoja ja kehitetään uusia palvelumalleja nuorten aseman parantamiseksi.

 

– Yhteistyön merkitys korostuu edelleen, jotta kunnan ja valtion sekä eri hankkeiden, projektien, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten välinen vuorovaikutus toimii ja voimavaroja voidaan kohdistaa nuoria parhaiten hyödyttävällä tavalla, Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Anneli Kangasvieri sanoo.

 

Työttömien nuorten palvelut ovat ensisijaisesti työ- ja elinkeinotoimistojen vastuulla. Kunnissa kannetaan huolta TE -toimistojen palvelujen etääntymisestä ja ammatinvalinnan ohjauspalvelujen riittämättömyydestä.

 

Myös Kela on tärkeä toimija nuorisotakuun toteuttamisessa, mutta sillä ei näytä olevan vakiintunutta asemaa nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvissä palveluprosesseissa.

 

 

Suurin osa nuorista löytää paikkansa yhteiskunnassa, jos työ- ja opiskelupaikkoja on tarjolla riittävästi.

 

Kyselyn tulosten perusteella koulutustakuun toteutumisen tiellä ovat sopivan koulutuspaikan saaminen sekä koulutuksen keskeyttäminen.

 

Kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia arvioi, että nuoren koulutuspolku peruskoulusta toiselle asteelle katkeaa nuoren henkilökohtaisen elämänhallinnan puutteen, oppimisvaikeuksien ja/tai päihde- ja mielenterveysongelmien takia.

 

Kyselyn mukaan erilaisille ohjaus- ja tukipalveluille nuoren elämän eri vaiheissa on suuri tarve.

 

– Nuorten saattamisessa palveluiden piiriin on tärkeää luoda vakiintunut ja toimiva nivelvaiheen yhteistyö eri toimijoiden kesken. Tulokset osoittavat, että TE-toimistojen ammatinvalinnan ohjausta erityisesti oppilaitosten ulkopuolisille nuorille tulee vahvistaa, Anneli Kangasvieri lisää.

 

Tilanteen parantamiseksi Kuntaliitto on ehdottanut, että nuorten toisen asteen koulutuksesta pitäisi poistaa nykyinen kankea järjestämislupamenettely.

 

– Kunnilla tulisi olla mahdollisuus tarjota jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle koulutuspaikka joko lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kunnilla olisi kokonaisvastuu ja myös mahdollisuudet tarjota nuorisotakuun edellyttämät koulutuspaikat, Kangasvieri toteaa.