Alkuperäiskansojen oikeuksia ajava YK:n ILO 169 -sopimus jakaa lappalaisia, kertoo Yle.

ILO 169 -sopimus takaa alkuperäiskansoille oikeuden perinteisiin asuinalueisiin ja niiden luonnonvaroihin. Sopimuksen ratifiontia on yritetty Suomessa pitkään. Sopimuksen hyväksymistä hidastavat kiistat muun muassa siitä, ketkä määritellään saamelaisiksi ja minkälaiset oikeudet alkuperäiskansoilla on maa-alueisiin.

Enontekiön kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Keskitalo varoittaa, että sopimuksen hyväksyminen käynnistäisi suuren selkkauksen.

– Ihmiset täällä Lapissa elävät luonnosta. Ei voi olla niin, että toiset saamelaisryhmät voivat määritellä, kuka saa kulkea ja käyttää maita, Keskitalo sanoo.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Saamelaiskäräjät haluavat, että valtion omistamat maat palautetaan heille. Esimerkiksi täällä Enontekiöllä se tarkoittaisi, että 90 prosenttia maa-alueista siirtyisi pienen joukon omistukseen. Paikallisten lappalaisten jälkeläisiltä loppuisi poronhoito siihen.

Sopimus jakaa myös eduskuntapuolueet: RKP ja vihreät hyväksyisivät sopimuksen, keskusta, kokoomus ja SDP eivät pidä ratifiointia mahdollisena.

Maailman alkuperäiskansojen nuorten liiton puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson mukaan ennakkoluulot ILO-sopimusta kohtaan ovat osaksi  väärinkäsitysten syytä.

– Yksi ratkaisu voisi olla se, että nostetaan saamelaisten päätöksenteko tasa-arvoiseen asemaan Lapissa. Enontekiöläisten ei tarvitse saamelaisten poronhoitajien takia lopettaa elinkeinoaan, Juuso sanoo Ylelle.

Uutinen Ylen verkkosivuilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*