Kuntaliitto on analysoinut kaikkien Manner-Suomen kuntien lausunnot valtiovarainministeriön kuntarakennelakiluonnokseen. 

Lausuntoja yhdistää näkemys uudistustarpeesta pitkällä aikavälillä. Kuntien näkemykset keinovalikoimasta vaihtelevat, kuntaliitosten rinnalla myös kuntien syvenevän yhteistyön pitäisi olla mahdollinen, ilmenee kuntien antamista avovastauksista. Lausunnoissa peräänkuulutetaan uudistusten kuntalähtöisyyttä.

– Kunnat ovat vastanneet perustellusti ja harkiten. Uudet luottamushenkilöt ovat onnistuneet vaativassa tehtävässään ja ottaneet kantaa haasteellisessa aikataulussa, kiittelee Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen.

– Kunnat pitävät kuntien uudistumista tärkeänä. Lausuntojen mukaan nykytilanne on kuitenkin liian jäsentymätön, jotta kunnat voisivat hahmottaa kokonaisuuden ja tehdä ratkaisuja, joilla tulevaisuuden kuntia rakennetaan, sanoo Hiltunen.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)

Kunnat arvioivat että lausuntojen antamista on vaikeuttanut se, että kunnissa ei ole ollut käytettävissä riittävästi tietoja muista uudistuksista eikä kuntarakennelakiluonnoksen vaikutuksia ole arvioitu.

– Kunnallisen itsehallinnon kannalta on erittäin tärkeää, että samalla kertaa tarkastellaan kunnan tehtäviä, rahoitusta, johtamisjärjestelmiä sekä palvelujen järjestämistapoja. Seuraavaksi tarvitaan valtion selkeitä linjauksia uudistusta eteenpäin vievistä toimenpiteistä, korostaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kuntien suhtautuminen selvitysvelvollisuuteen vaihtelee
 
Noin kolmasosa kunnista ilmaisee lausunnoissaan suhtautuvansa myönteisesti kuntarakennelakiluonnoksen mukaiseen kuntaliitoksen selvitysvelvollisuuteen. Eniten myönteisiä ollaan suurissa kaupungeissa, maakuntakeskuksissa ja seutukaupungeissa. Maaseutukunnat, kehyskunnat, pitkien etäisyyksien kunnat sekä saaristokunnat suhtautuvat kriittisimmin selvityksiin.
 
Kuntaliitto arvioi lausuntojen perusteella, että Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa suhtaudutaan selvityksiin myönteisimmin. Kriittisimmin selvityksiin suhtaudutaan puolestaan Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
 
Ne selvitysperusteet, joiden pohjalta kunnille ollaan osoittamassa lakiluonnoksen mukaan selvitysvelvollisuutta saavat kunnilta kritiikkiä. Lakiluonnoksessa kuntaliitosten selvitysperusteiksi määritellään taloudellinen tilanne, yhdyskuntarakenne ja alueellinen eheys, palveluiden edellyttämä väestöpohja sekä työpaikkaomavaraisuus. Yhdenkin kriteerin täyttyessä kuntien kuuluu selvittää liitosmahdollisuus.
 
Kunnat kaipaavat lausunnoissaan selvitysperusteille laajempia perusteluja ja tutkimuksellista näyttöä. Kuntarakennelakiin ehdotettavaa lähes kaikkiin kuntiin kohdistuvaa pakkoselvitystä ei pidetä tarkoituksenmukaisena.
 
– Kunnat kritisoivat sitä, että nyt esitetyt selvitysperusteet eivät huomioi alueellisia eroja, palvelujen laatua eivätkä demokratiaa. Eniten kunnat kritisoivat väestöpohjavaatimusta. Koko maahan soveltuvaa optimaalista kuntakokoa ei voida määritellä, sanoo kuntien lausuntojen analyysityötä johtanut erityisasiantuntija Antti Kuopila.
Ehdotetut aikataulut koetaan tiukoiksi

Yhteensä 78 prosenttia kunnista pitää lakiluonnoksessa ehdotettuja aikatauluja liian tiukkoina.

– Suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista 60 prosenttia pitää esitettyjä aikatauluja jollain tavalla mahdollisina. Muut kunnat arvioivat aikataulut liian tiukoiksi. Tiukka aikataulu ei edistä hyvää valmistelua eikä oikeasti selvityshalukkaiden kuntien keskustelua alueella, arvioi Kuopila.

Yhdistymisavustusten saamisen ehdoksi on asetettu lakiehdotuksessa esitettyjen aikataulujen noudattaminen. Aikatauluihin tarvitaan kuntien mukaan joustoa, eikä avustusten saamista pitäisi kytkeä esitettyyn aikatauluun.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Luitko jo?