Alijäämät piinaavat sairaanhoitopiirejä
Suomen 20:ssä sairaanhoitopiirissä lyödään näinä aikoina reskontria kiinni ja ryhdytään laskemaan viime vuoden tulosta – usein sitä, kuinka paljon on aljäämää.
Erikoissairaanhoidon taloudenpito on kuntatalouden vaativammasta päästä. Potilaan sängyn vieressä ajatellaan harvoin budjetteja.
Sairaanhoitopiirien alijäämät olivat tammi-elokuussa yhteensä 80 miljoonaa euroa, toissa vuonna vastaavana aikana 18 miljoonaa.
– Huolestuttavalta näyttää. Lopulliset tilikauden tulokset voivat vielä muuttua riippuen etenkin suurten piirien kirjauskäytännöistä, sanoo kehityspäällikkö Heikki Punnonen Kuntaliitosta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tuloissa ja menoissa tammi–elokuun luvut ovat erikoissairaanhoidolle tyyppilliset: menot kasvoivat 5,7 ja tulot 3,7 prosenttia.
Vuodenvaihteessa toimintansa lopettanut Kainuun maakunta -kuntayhtymä kirjasi viime vuonna 13 miljoonan euron alijäämän. Siitä kahdeksan miljoonaa kertyi erikoissairaanhoidosta.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä viime vuoden alijäämäksi on arvioitu runsaat kahdeksan miljoonaa euroa. Tämän vuoden lopussa sairaanhoitopiirin alijäämä painuu yli 20 miljoonaa miinukselle. Kanta-Hämeessä toimintaa pyöritetään käytännössä lyhytaikaisella velalla.
Heikki Punnonen neuvoo varsinkin pienempiä kuntia katsomaan erikoissairaanhoidon menoja pidemmällä tähtäimellä, jopa 20 vuoden periodilla.
Punnonen sanoo, että piirejä on pitkään vaivannut alibudjetointi. Oikeita kuluja ei tohdita ennakkoon näyttää.
– Erityisesti palveluiden ostot lasketaan alakanttiin. Henkilöstökulut budjetoidaan tarkkaan ja täysimääräisesti, koska ammattiliitot vahtivat niitä.
Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa Kuntalehdessä 1/2013
