Kaupungit siirtyvät pikkuhiljaa palkallisiin kuntapäättäjiin
Yhä useampi Suomen kaupunki siirtyy palkallisiin kuntapäättäjiin. Tänä vuonna Lahti ja Oulu alkavat maksaa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle palkkaa kokopäivätyöstä. Turussa kyseistä luottamustointa on hoitanut jo pari kautta päätoiminen puheenjohtaja.
Pori miettii vuoden 2014 aikana, siirtyykö se koko- tai osapäiväiseen puheenjohtajamalliin vuonna 2015.
Kuntaliiton mukaan Suomen järjestelmä on tähän asti ollut poikkeuksellisen virkamiesvaltainen maailman mittakaavassa.
– Poliittinen johtaminen ei ole Suomessa kehittynyt samaan malliin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Siellä lainsäädäntö on muilta osin hyvin samanlainen kuin meillä, mutta siellä ei ole lakisääteistä kunnanjohtajaa, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hän uskoo, että asiaa on muissa kaupungeissa vauhdittanut se, että Tampereelle tuli pormestari. Pormestarimalli ei kuitenkaan ole levinnyt Tampereelta Pirkkalaa kauemmaksi.
– Pormestarimallissa ei ole erillistä kaupunginjohtajaa, vaan pormestari hoitaa myös hänen tehtävänsä. Kaupungeissa on varmaan koettu helpommaksi siirtyä malliin, jossa on myös kaupunginjohtajan virka edelleen olemassa eli ammattijohto on selkeästi määritelty.
Ammattijohtaja johtaa viranhaltijaorganisaatiota ja poliittinen johtaja johtaa poliittisia prosesseja eli käy eri ryhmien kanssa neuvotteluja siitä, millaisia linjauksia omaksutaan ja mitä viedään läpi.
Yleistyy, muttei pienissä kunnissa
Prättälä arvioi, että malli yleistyy Suomessa, mutta tuskin leviää pieniin kuntiin.
– Niissä kunnanjohtaja pystyy pitämään homman näpeissään, joten osa-aikainen tai palkkiolla hoidettava hallituksen johtaminen riittää.
Prättälän mukaan kansainvälisissä vertailuissa on kiinnitetty huomiota siihen, että Suomessa kunnan- tai kaupunginjohtaja on poliittisempi henkilö kuin yleensä virkamiesjohto kunnallishallinnossa.
– Kunnanjohtajille on sälyttynyt aika paljon poliittista johtamista. Se on johtanut siihen, että nimityksissäkin kiinnitetään huomiota yhteiskunnalliseen suuntautumiseen.
Onko se sitten demokraattista?
– Niinpä. Se on yksi syy, miksi kunnissa halutaan erottaa selkeämmin toisistaan poliittinen johtaminen ja ammatillinen johtaminen.
STT–SANNA NIKULA
(STT)
