Työmarkkinatukiuudistus toisi jopa satojen miljoonien lisälaskun
Suunnitelma työmarkkinatuen
rahoitusvastuun siirrosta kunnille lisäisi toteutuessaan kuntien kustannuksia
huomattavasti enemmän kuin hallitus on laskenut, arvioi työllisyyspolitiikan
erityisasiantuntija Tommi Eskonen Kuntaliitosta.
Hallitus on esittänyt, että kunnat maksaisivat puolet yli
300 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden työttömien
työmarkkinatuesta. Tällä hetkellä raja on 500 päivää.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lisäksi yli 1 000 päivää
työmarkkinatukea saaneiden osalta kuntien rahoitusvastuu nousisi 50 prosentista
70 prosenttiin.
– Viime kädessä tässä on kyse kustannusvastuun
siirtämisestä, ei aktivoinnin lisäämisestä, Eskonen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) laskelmien mukaan
uudistus maksaisi kunnille 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Hallituksen esitysluonnoksen laskelmat perustuvat
optimistiseen arvioon, että vuonna 2015 työmarkkinatukikehitys olisi laskeva ja
alemmalla tasolla kuin 2013.
– Kun viimeksi katsoin, kesäkuun 2014 maksuosuudet olivat
viime vuoden vastaavasta hetkestä kasvaneet 17,2 prosenttia, Eskonen sanoo.
– Työmarkkinatukiosuuksien kasvu jatkuu samansuuntaisena myös ensi vuonna, koska ennusteiden mukaan
työttömyyden yleinen kehitys ei käänny vaan työttömyys pitkittyy ja mutkistuu
monen kohdalla, vaikeammin työllistyvien joukko lisääntyy ja kumuloituu.
Käytännössä tämä trendi tarkoittaa, että ministeriön
laskelmien (150 M€) mukainen luku kuntien rahoitusvastuusta työmarkkinatuesta kasvaisi
220 miljoonaan euroon.
– Sehän on kustannuserä josta kunnat eivät pääse omilla
toimillaan eroon, koska kyse on viime kädessä työttömien perusturvan
rahoituksesta. Jos valtio ei sitä maksa, kunnat joutuvat sen maksamaan.
”Uudistuksesta tulisi luopua”
Eskosen mukaan uudistus ei lisää työttömien aktivointia lainkaan.
Se vain syö kuntien resursseja.
– Kunnille aktivointi on aina kalliimpaa kuin passiiviturvan
maksaminen. Se on vähintään noin kaksi kertaa kalliimpaa ja jos mennään
palkkatukityöllistämiseen, se on ehkä noin neljä kertaa kalliimpaa.
Kuntien lasku ei välttämättä pysähdy edes 220 miljoonaan
euroon.
– Jos ajatellaan että uudesta kohderyhmästä (300-500 pv työmarkkinatukea
saaneista) noin 30 prosenttia otettaisiin palkkatukitöihin kunnalle, niin että
valtio maksaisi puolet palkkauskustannuksista, nettokustannuksia tulisi
kunnille 90 miljoonaa euroa lisää 220 miljoonan euron päälle.
Eskonen uskoo, että uudistusta kehitettäessä on tapahtunut
ajatusvirhe. Julkinen talous ei voi säästää työttömyydestä aiheutuvissa
kuluissa ja lisätä aktivointia samanaikaisesti.
– Tämä on sen tyyppinen uudistus, jota on vaikea nähdä
mielekkäänä tällaisessa tilanteessa.
– Mielestäni pitäisi luopua uudistuksesta tässä tilanteessa
ja tässä muodossa kokonaan ja miettiä miten pitkäaikaistyöttömien kestävää
työllistymistä edistettäisiin.
Kuva: Kuvakaappaus TE-keskuksen verkkosivuista
