Päätelmä syntyi Budjetointia kuntien muutoskierteessä -tutkimuksen tuloksista.
 
Tutkimuksen
rahoittaneen Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tiedotteessa
todetaan, että talousarvioissa näkyy isoina könttäsummina se, että
kuntia johdetaan yhä enemmän
valtuustosopimuksilla.
 

Tavallinen rivivaltuutettu ei välttämättä tiedä, mitä näiden lukujen
takana on. On syytä kysyä, tulisiko yksittäisen valtuutetun myös näistä
tietää ja miten tämä kokonaisuus
tulisi budjettikäsittelyn yhteydessä esittää?
 

Osassa kuntia on ryhdytty laatimaan valtuustosopimuksia, joissa
yhdistetään strategiset toiminnan periaatteet talouden johtamiseen.
Samalla halutaan puuttua konkreettisiin
asioihin, kuten maksupolitiikkaan, rakentamisen puutteisiin,
sopimuksellisiin riskeihin ja ajankohtaisiin yhteistyöhankkeisiin.
Ei-rahassa mitattavat asiat tulisi tuoda selkeästi esille budjetin
käsittelyn yhteydessä.
 
Tutkijat myös peräänkuuluttavat nykyistä kattavampaa toimintapolitiikkaa konserniohjauksen rinnalle.
 

Ristiriitoja syntyy, kun yksiköissä ei tunnisteta kunnan kokonaisetua,
eikä valtuustokaan osaa asetta konsernin osille tavoitteita.
 


Tutkimukseen voi tutusta KAKSin verkkosivuilla

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*