Lahti tasapainottaa ja investoi
Lahden kaupunginjohtajan Jyrki Myllyvirran esitys vuoden 2015 talousarvioksi ja vuosien 2016 ja 2017 taloussuunnitelmaksi sisältää runsaasti investointeja, mutta myös tiukan ohjelman talouden tasapainottamiseksi.
Talousarviossa vuosikatteeksi on arvioitu 40,5 miljoonaa euroa, tulokseksi 3,6 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinneiksi 80,6 miljoonaa euroa. Kaupungin menojen kasvuksi vuodelle 2015 on määritelty 1,1 prosenttia, seuraaville vuosille alle 1 prosentti vuodessa.
– Viime vuoden tulos oli 30 miljoonaa miinuksella, joten tavoitteena on päästä mittavaan tulosparannukseen, Myllyvirta sanoo Kuntalehdelle.
– Voin olla tyytyväinen, että budjettivalmistelussa on päästy yhteisymmärrykseen näin maltillisesta kasvulinjasta. Ensi ja seuraaville vuosille arvioitu kustannuskehitys on mahdollinen vain niin, että saamme talousarviossa olevat rakenteelliset uudistukset todella etenemään.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yleisen taloustilanteen ja valtion toimien vaikutukset näkyvät Lahden taloudessa. Valtionosuuksien leikkaukset merkitsevät Lahdelle laskennallisesti noin 7 miljoonan euron leikkausta vuodesta 2014 vuoteen 2015 ja peräti noin 20 miljoonan euron leikkausta vuodesta 2012 vuoteen 2015.
Tasapainottamisohjelmalla kutistettaisiin kaupungin menoja 41 miljoonalla eurolla seuraavien kolmen vuoden aikana.
Henkilövähennysten määräksi on arvioitu 500 työntekijää vuodesta 2014 vuoteen 2017. Henkilöjärjestelyt perustuvat mahdollisimman pitkälti luonnolliseen vaihtuvuuteen ja sisäisiin siirtoihin, jotta lomautuksilta ja irtisanomisilta voitaisiin välttyä.
Lahden kaupungin investoinnit pysyvät korkealla tasolla seuraavan kolmen vuoden aikana. Suurimpia kohteita ovat pääterveysaseman peruskorjaus ja uudistaminen sekä kouluinvestoinnit. Investoinnit vuonna 2015 ovat noin 80 miljoonaa euroa ja vuosina 2016 ja 2017 noin 70 miljoonaa euroa.
– Investointipiikki tänä ja ensi vuonna on melkoinen, mutta ei ole nähtävissä mitään perusteita, miksi näitä investointeja olisi parempi lykätä. Esimerkiksi koulujen sisäilmaongelmat on vain pakko hoitaa kuntoon, Myllyvirta toteaa.
Investointitaso nostaa velkamäärää noin 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupungin omaan toimintaan otettujen lainojen määrä kohoaa 2290 euroon asukasta kohti vuoden 2017 lopussa.
