Helsinki saattaa lähettää oppilaita Vantaalle kouluun

Opetusvirasto aikoo sulkea kouluja alueella jonka oppilasmäärän ennustetaan kasvavan. Vähenevien tilojen tilalle tarvittaneen uusia tiloja vuosikymmenen taitteessa.

Helsinki harkitsee osana perusopetuksen kouluverkkotarkastelua mahdollisuutta muuttaa oppilaaksiottoalueita niin, että tulevaisuudessa Helsingin puolella asuvat oppilaat voitaisiin ohjata Vantaalle kouluun.

Opetusviraston mukaan tämä on mahdollista Koillis-Helsingissä, jossa aikeena on luopua ylimääräiseksi lasketusta koulutilasta. Koska oppilasmäärät väestöennusteen mukaan kasvavat ja tilaväljyys näyttää ennusteiden mukaan taittuvan nopeasti vuosikymmenen vaihteessa, koulutilaa tarvittaisiin luultavasti 2020-luvulla lisää.

Kouluverkon tarkastelukauden lopussa vuonna 2023 Tapanila-Suutarila-alueella ylimääräisiä oppilaspaikkoja on tuoreen ennusteen mukaan enää 60. Opetusvirasto katsoo, että koulutiloja on tämänhetkisen tilanteen mukaan suljettava 200 paikan edestä.

Jos väestöennuste pitää kutinsa ja lapsia tulee lisää alueelle, katseet käännettäisiin mahdollisesti Vantaalle.

– Yksi vaihtoehto voisi tämmöinen olla noin kymmenen vuoden kuluttua. Mitään isompaa suunnitelmaa ei ole, Helsingin perusopetuksen linjanjohtaja Outi Salo toppuuttelee.

Kouluverkkotarkasteluun on päädytty, koska kaupungin strategiaohjelma vaatii tehokasta tilankäyttöä.

– Viime keväänä katsottiin, että meillä on laskennallista väljyyttä. Ylimääräisestä tilasta pitää luopua, ja uusimman väestöennusteen mukaan alueella on noin 200 oppilaspaikkaa liikaa.

Jokavuotinen tarkastelu

Raja-aluetarkastelu Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Espoon välillä on normaali jokavuotinen käytäntö. Varsinaisiin toimenpiteisiin tarkastelu ei ole johtanut – vielä.

Pisimmällä suunnitelmat ovat Länsi-Helsingin Konalan ja Espoon Lintuvaaran rajalla.

– Jonkinlaisia suunnitelmia on, mutta toteutumisvaiheeseen ei ole menty, määrittelee Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.

Oppilaita voi jo nyt liikkua kuntarajojen yli, jos oppilaspaikat antavat myöten.

Kalon mukaan Vantaan rajan vieressä sijaitsevan Helsingin Ala-Tikkurilan alueen lasten käymisestä koulua Vantaan puolella on käyty keskusteluja Helsingin opetusviraston kanssa.

– Tätä on suunniteltu, mutta konkreettista yhteistyötä ei ole sovittu, Kalo kertoo.

– Kuten tiedetään, kouluverkkoratkaisu ei ole yhdenkään kaupungin sisällä helppo ratkaisu. Kun tulee kaksi kaupunkia, siinä on omat haasteensa saada päätökset menemään kahdessa kaupungissa samalla lailla.

Vantaalla ei akuuttia tarvetta koulutiloista luopumiseen ole.

– Meillä on lakkautettu tai yhdistetty useita kouluja viime vuosina, olemme saaneet ratkaisuja tehtyä.

Tilaväljyyttä saatu
kriteerejä muuttamalla

Salo ja Kalo eivät ota kantaa siihen, onko pitkällä tähtäimellä tarkoituksenmukaista luopua akuutin tilaväljyyden takia koulutiloista, kun tiedossa on että luopumisen seurauksena tiloista on väestöennusteiden mukaan pulaa muutamaa vuotta myöhemmin.

Tilaväljyyttä on saatu Koillis-Helsingissä kasvatettua tehostamalla oppilaspaikkojen laskentaperusteita ja muuntelemalla tarkastelualueita.

Alueen asukkaat ovat ilmaisseet toistuvasti ihmetyksensä siitä, että opetusvirasto ajaa koulutiloista luopumista alueella, jossa väki tulee lähivuosina lisääntymään.

Salo ei allekirjoita väitettä siitä, että opetustilojen määrän kasvu olisi lähtökohtaisesti kielletty ja että vanhoja koulutiloja pitää sulkea sitä mukaa kuin uusille asuinalueille rakennetaan niiden tarvitsemia kouluja.

– Tämmöistä kirjallista ohjetta meillä ei ole. Meillä on strategiaohjeet, että tilat ovat siellä missä oppilaat ovat, ja uusia kun rakennetaan, pitää tarkistella koko aluetta.