Peruspalveluministeri Huovinen: Niukka tiedotus takaa työrauhan
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on rientänyt viime ajat sote-kokouksesta toiseen.
Sote-uudistusta valmisteleva parlamentaarinen työryhmä on tehnyt työtään lähes täydellisen tiedotussulun vallitessa. Niukka kommentointi on työryhmän yhteinen tietoinen päätös.
– Aihe on niin kiinnostava, että jos sitä kommentoimaan lähdettäisiin, niin saisimme olla sitä tekemässä jatkuvasti. Näin toimien pystymme saamaan työrauhan, työryhmän puheenjohtaja, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) kertoo.
– Tässä ei ole mitään salattavaa, vaan tulemme asian kanssa julkisuuteen heti, kun saamme valmista aikaan. Tavoite ei ole hissutella, mutta tässä on kyse vuosikymmenten uudistuksesta ja sen täytyy onnistua, Huovinen jatkaa.
Lausuntokierroksen aikana nousi esiin kolme sote-uudistuksessa hiertävää keskeistä asiaa. Tämän kolmikon eli perustuslain, kuntien aseman ja rahoituksen ympärillä on työryhmässä yhteisiä näkemyksiä viime ajat etsitty.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Haluan muistuttaa, että perustuslaki takaa kuntien itsehallinnon, mutta samalla tavalla se takaa myös kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun. Tällä nykyisellä järjestelmällä emme sitä pysty takaamaan. Sote-uudistusta pitää pohtia kansalaisoikeuksien näkökulmasta. Ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti, ministeri Huovinen muistuttaa.
Työryhmän työ jatkuu tänään jälleen yhdellä kokouksella. Kiire painaa päälle, sillä lakiesitys tulee jättää eduskuntaan reilun kolmen viikon sisällä.
– Koko ajan meillä on ollut tiedossa tiukka aikataulu valmistelun suhteen. Olen kuitenkin toiveikas sen suhteen, että työ valmistuu ajoissa. Meitä sitoo eduskunnan asettama aikaraja ja 4. joulukuuta mennessä esityksen pitää viimeistään olla talossa sisällä, ministeri Susanna Huovinen laskeskelee.
Etelä-Karjalassa rajoitetaan jo perustuslaillista sananvapautta. Onko kysymys Huovisen määräämän ”median linjan” työrauhasta!
Sananvapautta Kuntalehdessä
Sosiaalidemokraattisen puolueen vaalipropagandassa, poliittisessa retoriikassa, perustellaan viiden ylimääräisen sote-byrokratian oikeutusta, ja samalla hengenvedolla mitätöidään Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustuslain 121 §:n mukainen kuntien asukkaitten perustuslaillinen itsehallinto:
– Ihmisten oikeus terveydenhuoltoon, turvattuun toimeentuloon ja sosiaalipalveluihin ovat myös perustuslaillisia oikeuksia, jopa vahvemminkin kuin kuntien itsehallinto.
Haluaako Sosiaalidemokraatit poistaa perustuslaista 121 §:n?
1) Mitä järkeä on Sdp:n väittää, että peruspalveluministeri Susanna Huovisen viisi ylimääräistä, Etelä-Karjalan asukkaille kustannuksia aiheuttavaa hallintoa, takaavat perustuslaissa mainitut yhdenvertaiset sote-palvelut?
Kansaa ja äänestäjiä on helppo sumuttaa.
2) Miksi sosiaalidemokraattien peruspalveluministeri Susanna Huovinen – sote-uudistuksen vastuuministeri – vastustaa, että Suomeen ei saada lyhyellä lakitekstillä, nopealla aikataululla 20 Eksoten kaltaista perustuslain 121 §:n mukaista, itsehallinnollisen sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjujen yhdistämistä eli sote-integraatiota?
Eksote-valtuustossa on 100-prosenttisesti perustuslain 121 §:n mukaisen itsehallinnollisen maakunnan asukkaita.
A) Voiko ministeri Huovinen väittää, että tällä hetkellä Etelä-Karjalassa ei ole itsehallintoa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämispäätöksistä, tuotantopäätöksistä sekä budjetti- ja rahoituspäätöksistä.
B) Voiko ministeri kirkkain silmin väittää, että Eksoten mallilla ei saavuteta yhdenvertaisia palveluja Suomalaisille?
Eduskunta säätää lait – ei ministeri Huovisen viisi sote-byrokratiaa
– Sote-palvelujen perustuslaillisesta yhdenvertaisuudesta säätää lait eduskunta – ei Susanna Huovisen viisi ylimääräistä sote-byrokratiaa.
Vuonna 2010 perustettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on 100-varmasti perustuslain 121 §:n mukainen:
– Sekä perustuslakijuristien että eduskunnan perustuslakivaliokunnan hyväksymä. Muuten Eksote-valtuusto ei olisi voinut tehdä soten järjestämis- ja budjettipäätöksiä.
Ekostessa tehdään perustuslain toteutumiseksi sote-integraation:
– Järjestämispäätökset.
– Tuotantopäätökset.
– Budjettipäätökset.
– Eduskunnan säätämien lakien perustella valtakunnallista perustuslaillista yhdenvertaisuutta edellyttävät sote-integraation järjestämispäätökset, tuotantopäätökset sekä budjetti- ja rahoituspäätökset.
Perustuslain rahoitusperiaate:
Yhdenvertaisuus Suomessa turvataan perustuslain rahoitusperiaatteen valtionosuuksilla:
– Valtion on annettava valtionosuuksia kunnille sote-palveluiden perustuslaillisen yhdenvertaisuuden ja kuntien erojen tasaamiseksi. Ex-valtiovarainministeri, demari Jutta Urpilainen leikkasi kunnilta 4 miljardia euroa. Tällä ajetaan kunnat ahdinkoon, jolloin kokoomus pääsee yksityistämään palvelut, kun päätökset tehdään kokoomuksen ja Susanna Huovisen masinoimissa viidessä ylimääräisessä byrokratiassa.
Perustuslaki toteutuu tasapuolisesti joka suhteessa
Eksote-malli takaa 100-prosenttisesti perustuslain 121 §:n toteutumisen sekä perustuslain tarkoittaman kuntien asukkaitten sote-palveluiden yhdenvertaisuuden.
Ministeri Huovinen esittää ”titämätöntä”, että Etelä-Karjalassa on itsehallinnollinen Eksote, jonka mallilla saadaan koko Suomeen yhdenvertainen sote-integraatio.
Edellyttää, että Huovinen kijoittaa lain, jolla muodostetaan yhdellä kertaa 20 Eksotea 20 hyvin toimivasta sairaanhoitopiiristä. Helppoa ja nopeaa. Luottolukittajat tulevat nopeasti vakuuttuneeksi.
Ministeri: ”Niukka tiedotus takaa työrauhan”, sehän on maan tapa. Kaukana ollaan siitä eurooppalaisen hyvän hallinnon periaatteesta, jossa avoimuus on yksi keskeisimmistä hallinnon toimintaperiaatteista. Eduskuntakin on tämän periaatteen noudattamista pitänyt tärkeänä. Hallintovaliokunta on käsitellessään komission antamaa valkoista kirjaa eurooppalaisesta hallintotavasta (KOM(2001) 428 lopullinen) korostanut valkoisessa kirjassa yksilöityjä hyvän hallinnon periaatteita: avoimuutta, osallistumista, vastuunalaisuutta, tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta (HaVL 20/2001 vp).
Mutta on tuossa eduskunnan lausumassa muutakin. Hallintovaliokunnan lausuntoon on liitetty maininta siitä, että suomalaisen demokratian erityispiirteenä on alue- ja paikallishallinnon asiantuntemuksen huomioiminen ja osallistuminen politiikan valmisteluun. Ainakaan viime vuosien kunnallisen itsehallinnon kannalta vireillä olleiden keskeisten uudistushankkeiden (kuntarakenne, kuntalain uudistaminen ja sosiaali- ja terveyspalvelureformi) osalta väitteelle ei paljonkaan ole perusteluja. Kunnat ovat voineet vaikuttaa niihin lähinnä vain rasti ruutuun -kyselylomakepohjalla ”kuultuina”.
Täysin varmaa on, että yksikään kahdeksasta eduskuntapuolueesta ei ”tiedottanut” ennen 2011 eduskuntavaalia – äänestysvalintaa tekeville, demokratian periaatteisiin uskoville äänestäjille, meneillään olevasta puoluejohtajien ”pienen klikin” sote-manööveristä.
1) Todennäköisesti eduskunnassa on väärät poliittiset voimasuhteet.
2) Todennäköisesti pääministeri on väärästä puolueesta.
3) Ex-pääministeri, kokoomuksen Jyrki Kataisen hallitusohjelma oli soten suhteen perustuslain 121 §:n vastainen:
Orpon (kok.) isäntäkunnat ja renkikunnat.
– Yksittäisillä kunnilla ei ole äänivaltaa järjestämispäätöksissä, tuotantopäätöksissä eikä laskun suuruudesta.
4) Pääministeri, kokoomuksen Alexander Stubbin hallitusohjelma on soten suhteen perustuslain 121 §:n vastainen:
Vapaavuoren 5 ervaa ja renkikunnat:
– Yksittäisillä kunnilla ei ole äänivaltaa järjestämispäätöksissä, tuotantopäätöksissä eikä laskun suuruudesta.
Puoluejohtajien, ministerien, kansanedustajien ja virkamiesten on noudatettava perustuslakia.
Suomen parlamentin perustuslakivaliokunnan on noudatettava perustuslakia.
Perustuslain mukainen soten päälinjaus on olemassa.
Sitä ei ole valmisteltu lainkaan lakiesitykseksi.
Suomen eturivin perustuslakijuristit ovat jatkuvasti valtioneuvoston, eduskunnan, virkamiesten ja 8 puoluejohtajan käytettävissä.
Valtioneuvosto ja vastuuministerit tietävät 100-varmasti, mikä on perustuslaillinen sote-malli.
Voiko oikeusvaltion valtioneuvosto olla enää kansainvälisessä tarkastelussa.
Kommentteja laadunvalvontaan?