Lapsen oikeudet esiin sote-uudistuksessa
THL:n kaksi päällikköä muistuttaa lapsen oikeuksien päivän kunniaksi lasten, nuorten ja perheiden äänen kuulumisesta sote-uudistuksessa. He ovat huolissaan muun muassa sote- sekä koulu- ja vapaa-aikapalvelujen yhteydestä.
– Palvelujärjestelmän uudistus ei yksin pysty parantamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilannetta, jos samaan aikaan tehdään muita poliittisia ratkaisuja, jotka heikentävät lapsiperheiden toimeentuloa ja mahdollisuuksia perheen yhteiseen aikaan, kirjoittavat terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Arja Hastrup ja Päivi Lindberg THL:n sivulla.
He toteavat, että Suomessa on hyvät edellytykset tukea lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, ja muistuttavat neuvola-, kouluterveydenhuolto- ja varhaiskasvatuspalveluista sekä opiskeluterveydenhuollosta.
Lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluja käyttää kaksi miljoonaa suomalaista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hastrup ja Lindberg kirjoittavat, että ei riitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toisaalta perus- ja erikoistasojen palvelut toimivat nykyistä paremmin yhdessä.
He pitävät tärkeänä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden pitää toimia saumattomasti yhdessä esiopetuksen, koulun, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen sekä vielä järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Myös kaavoituksessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat hyvinvointiin, he muistuttavat.
Kirjoittajat vaativat, että yhteys muihin palveluihin näkyy sote-alueiden järjestämispäätöksissä.
Sama huoli sote- ja muiden palvelujen yhteydestä uudistuksen on tullut esiin eri puolilla, esimerkiksi aiemmin tällä viikolla kun Pirkanmaan kunnat valmistelivat sote-tuotantoalueen perustamista.
Painopiste hyvinvoinnin edistämiseen
Toiseksi Hastrup ja Lindberg vaativat, että palvelujen painopiste siirtyy yhä enemmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Taloudellisesti tiukkoina aikoina on suuri kiusaus kohdistaa palvelut vain akuutteihin tarpeisiin.
Kirjoittajat muistuttavat, että tukea tarvitsevia ei löydetä, elleivät palvelut kohtaa kaikkia ihmisiä.
Kolmanneksi Hastrup ja Lindberg kaipaavat toimintakulttuuriin sellaista muutosta, että asiakkaasta tulee toiminnan osallinen eikä kohde.
Heidän mukaansa jo kuulluksi tuleminen antaa voimia apua tarvitsevalle.
Tavoite on, että ratkaisuja etsitään yhdessä asiakkaan kanssa. He muistuttavat, että myös Lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa kuulemaan lasta.
