Kuntaliitossa varoitetaan kuntia sote-hätiköinnistä
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen toivoo Yleisradion haastattelussa, että kunnat eivät nyt hätiköisi tehdessään kiireessä sote-palvelujen ulkoistamissopimuksia.
Ylen mukaan toistakymmentä kuntaa harkitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista, koska pelkäävät, että sote-uudistuksen myötä sekä hinnat että palvelut karkaavat.
Aktiivisia ulkoistajia ovat jo aiemmin olleet pienet kunnat, jotka ovat uskoneet ulkoistamisella voivansa turvata lähipalvelut niin, että tuleva sote-alue ei niitä voisi leikata.
Rahoitustietojen tultua julki uudistuksessa maksajiksi joutuvat kunnat ovat aktivoituneet lisää.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Myllärinen toivoo, että kunnat ajattelisivat laajemmin kuin vain oman kuntansa aluetta.
– Se on vähän kuin toisten siivellä elämistä, jos tehdään nyt sopimus, josta uudet isännät joutuvat vastaamaan.
Sysmä on yksi yksityistä harkitseva kunta.
– Sysmässä puolustetaan lähipalveluita. Sitä, että meillä säilyy vuodeosasto ja lääkärin vastaanotto, perustelee Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki Yleisradiolle.
– Käytännön ongelmat syntyvät siitä, että Sysmänkin kokoinen kunta muodostaa reiän Päijät-Hämeeseen. Uusissa palvelurakenteissa yritetään tehdä uusia rakenteita ja kulkea sujuvasti kuntarajojen yli, mutta tämä kunta, jolla on omat sopimukset täytyy kiertää, sanoo Tarja Myllärinen Ylelle.
Muun muassa peruspalveluministeri Susanna Huovisen, sd., viesti siitä, että tuleva sote-alue voi neuvotella kuntien nyt tekemät sopimukset uusiksi yksityisten palveluntarjoajien kanssa, joko ei ole mennyt kunnissa perille tai sitä mahdollisuutta ei pidetä todennäköisenä.
Onko kuntaliiton tehtävä pelotella kuntia, toimimattomat, kalliit palvelut ei ole kuntien etu, mikä ihme pelottaa yksityisessä palvelun tuottajissa, onko terve kilpailu uhka, paljastuu julkisen puolen tehottomuus. Päätös valta ja työpaikat lähellä. Terveisin Esa Lappalainen
Olen täysin samaa mieltä, ettei nyt kannata hätiköidä sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämistä yksityisille. Soteratkaisussa on vielä niin paljon avoimia kysymyksiä, kuten perustuslainmukaisuus, lähipalvelujen tuottaminen jne. Neuvottelut näistä ovat vielä avoinna.
Markkinamiehet ovat olleet hyvin aktiivisia pelottelemaan kuntien päättäjiä ja kiirehtineet sopimusten allekirjoituksia ennen SOTE ratkaisua. Osa päättäjistä ovat kuin hypnoosissa, miten nyt ja nyt on ihan pakko kiireesti tehdä yksityistämispäätös siihen ja siihen mennessä, että saadaan turvattua lähipalvelut. Lähipalvelujen katoamista on perusteltu STM :n mallinnusympyrällä, missä vain kotisaairaanhoito ja pari muuta pienempää toimintoa on luettu lähipalveluksi. Vuodeosasto ja lääkäripalvelut ovat ulkokehillä merkitty seutu- tai maakunnallisina palveluina. Käsittääkseni nämä vain ovat tiettyjen neuvottelun tuloksena syntyneitä malleja.
Sopimusoikeus on Suomessa niin vahvaa, että mietin onko tehtyjä sopimuksia edes mahdollista purkaa tai muuttaa tehtyjä sopimuksia, kuin Huovinen esittää, ellei yritys halua. Siinäkin kunnille vaaran paikka, ettei se voi purkaa pitkäaikaista sopimusta, ellei se ole täysin kohtuuton tai laiton.
Moni kunta on taas riemuissaan, jos yksityisen kanssa tehty sopimus antaa kunnille yhtiöön edustuksen hallitukseen. Kuvitellaan päätösvallan säilyvän kunnilla. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön tavoitteena on tuottaa voittoa. Saman lain 8 §:n mukaan yhtiön johto on velvoitettu toimimaan yhtiön edun mukaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti, että kuntien edustajienkin on hallituksessa lain mukaan toimittava vain yhtiön etua ajatellen, eikä voi tai saa vedättää oman taustaorganisaation eduksi. Olipa sitten osakkuus vähemmistö taikka enemmistö, tilanne on sama. Yhtiöt tarjoavat 49%:n edustusta. Se voi tuntua suurelta, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Näin ollen rahoituksen osalta kunnat menettävät päätösvaltansa jossain vaiheessa täysin.
Tapio Höykinpuro
Alajärvi