Kuntaliitto tyrmää sote-lain perustuslaillisuuden
Kuntaliitto pitää hallituksen jättämää lakiesitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kyseenalaisena perustuslain tähänastisten tulkintojen näkökulmasta. Liiton mukaan lain säätäminen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä edellyttäisi siten perustuslakivaliokunnan aiemman tulkintakäytännön tai lakiehdotusten muuttamista monelta osin.
– Aiemmat perustuslakivaliokunnan kannanotot, joita selostetaan hallituksen esityksessä ja joita edellä on sivuttu, johtavat käsityksemme mukaan siihen, että lakiesitys ei ole perustuslain tulkintakäytännön mukainen, Kuntaliiton lausunnossa perustuslakivaliokunnalle todetaan.
Kuntaliitto löytää lakiesityksessä ongelmia mm. kuntien yhteistoiminnan, kunnallisen itsehallinnon, kansanvaltaisuuden, kunnan taloudesta päättämisen ja rahoitusperiaatteen osalta.
Lakiesityksessä ehdotetuista kuntayhtymistä tulisi erittäin suuria, jopa 60 kunnan suuruisia. Kuntaliiton mukaan yksittäisen kunnan vaikutusvalta sote-alueen kuntayhtymän päätöksenteossa olisi käytännössä nimellinen, sillä lakiesitys siirtäisi yksittäisen kunnan taloudesta noin puolet kunnan päätösvallan ulkopuolelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliiton mukaan hallituksen esitykseen ei sisälly konkreettisia keinoja turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut nykyistä paremmin.
– Vahvemmat järjestämisvastuussa olevat organisaatiot luovat kyllä edellytyksiä yhdenvertaisille palveluille, mutta nämä organisaatiot olisi mahdollista, kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, rakentaa myös tavalla, joka olisi sopusoinnussa kunnallisen itsehallinnon ja yleisemminkin kansanvaltaisuusperiaatteen kanssa.
Kuntaliiton mielestä esitetyssä mallissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvaihtoehtoja on arvioitu yksipuolisesti vain perustuslain 19 §:n eli riittävien sote-palvelujen turvaamisen näkökulmasta ja muut perustuslailliset velvoitteet ovat vaarassa jäädä paitsioon. Tämä vaikuttaa mm. kunnan vastuulle yhä jäävän perusopetukseen.
– Esitetty rahoitusmalli vaikuttaa esimerkiksi mahdollisuuteen tosiasiallisesti järjestää perustuslain subjektiivisena oikeutena turvaamaa maksutonta perusopetusta, lailla subjektiivisena oikeutena turvattua lasten päivähoitoa, lukiokoulutusta ja kirjastopalveluita, Kuntaliitto arvioi.
– Esityksessä ei ole kuitenkaan arvioitu, mikä vaikutus ehdotetulla rahoitusjärjestelmällä on kunnan mahdollisuuteen järjestää yhdenvertaisesti perustuslain turvaama oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja miten kuntien edellytykset järjestää muita niiden vastuulle jääviä palveluita muuttuvat.
Perustuslain 121 §:n 3 momentin mukaan kunnilla on verotusoikeus. Lähtökohtaisesti kunnalla pitää olla oikeus käyttää keräämänsä verot vapaasti ja verotusoikeudella pitää olla todellista merkitystä kuntien mahdollisuuksiin päättää itsenäisesti taloudestaan.
Kuntaliitto muistuttaa myös, että perustuslakivaliokunta on aiemmissa arvioinnissaan kiinnittänyt huomiota juuri siihen, onko tarkoituksena murtaa tai mitätöidä kunnallinen itsehallinto eli asetetaanko kunnan toiminnalle sellaisia esteitä, jotka tekisivät oman taloudenpidon tosiasiassa mahdottomaksi.
– Sote-alueen toiminnan rahoittaminen merkitsisi, että kunnan budjetista keskimäärin puolet siirtyisi kunnan päätösvallan ulkopuolelle, Kuntaliitto arvioi.
– On helppo nähdä, että sote-alueiden toiminnan rahoittaminen merkitsee todella olennaista puuttumista kuntien oikeuteen päättää itse omasta taloudestaan.
Lausunto perustuslakivaliokunnalle Kuntaliiton verkkosivuilta
Kuntaliiton lakiasiain johtajan Arto Sulosen haastattelu Kunta.tv:ssä
Mikäli perustuslakivaliokunta edellä olevista varoituksista huolimatta tulkitsee lakiesityksen perustuslain mukaiseksi, niin mikä hyvänsä hyvää tarkoittava laki voidaan säätää yksinkertaisessa lainsäätämisjärjestyksessä.