Huovinen: Sote-keskustelussa painotettu liikaa kuntien itsehallintoa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain uudistusta valmistelleen parlamentaarisen ohjaustyöryhmän jäsenet puolustivat eduskunnalle jätettyä lakiesitystä Lääkäripäivien terveyspoliittisessa paneelikeskustelussa keskiviikkona.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen, sd., muistutti kyseessä olevan näkökulmakysymyksen vastatessaan keskustelua juontaneen Ylen toimittajan Tiina Merikannon tiedusteluun, miksi ohjausryhmä päästi eduskuntaan lain jossa tiedettiin olevan perustuslaillisia ongelmia.
Huovisen mukaan ensisijaisen tärkeää on se perustuslain vaatimus, että kansalainen saa palveluja.
– Pitää peilata perustuslain erilaisia vaatimuksia suhteessa toisiinsa. Keskustelussa on menty pikkaisen liikaa kuntien itsehallinto edellä, ministeri arvioi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty, kok., muistutti, että kyseessä myös Suomen suurin hallinnollinen uudistus kymmeniin vuosiin.
– Olisi aika kummallista jos siihen ei liittyisi mitään lainsäädännöllisiä ongelmia.
Keskustan Juha Rehula painotti, että perustuslailliset ongelmat ovat olleet hyvin kaikkien tiedossa, ja siksi niistä on mainittu myös lakiluonnoksessa ja sitä varten on olemassa eduskunnan perustuslakivaliokunta.
– Vuosien työ on jäljellä. Yksi iso asia on, että laki ei tuo soten johtamiseen kuin raamit. Se mitä terveysasemilla ja sairaaloissa tapahtuu, on teidän käsissänne, Rehula sanoi yleisölle.
Huovinen puolusti voimakkaasti sitä, että soten linjauksesta päättivät yhdessä hallitus ja oppositio, ja sen mahdollisesti vaatimia poliittisia kompromisseja.
– Jos tämän olisivat runnoneet läpi vain hallituspuolueet, olisi alkanut vuosikymmenen vähintään kestänyt diskuteeraaminen siitä, että pieleenhän tämä meni, Huovinen täräytti.
– Eikö tämä ole hieno asia, historiallinen juttu? Kahdeksan puoluetta on tullut samaan pöytään ja pystynyt sopimaan, ministeri sanoi yleisölle.
Perustuslaillisesti suurin ongelma on sama kuin Petteri Orpon, kok., ja Jouni Backmanin, sd., laatimassa soten järjestämismallissa, joka ymmärrettiin laittaa silppuriin.
Ministeri Susanna Huovinen on joka tapauksessa vastuuministeri, jonka kuuluu vaatia kuntien itsehallinnon toteutumista perustuslaissa säädetyllä tavalla.
Ministerivastuulla Huovinen on laadituttanut nyt jo kaksi perustuslain vastaista soten järjestämislakiesitystä. Molemmissa on sama ongelma.
Huovinen ei ole tietoisesti halunnut toteuttaa Keskustapuolueen ja Perussuomalaisten alunperin esittämiä perustuslain mukaisia sote-malleja, joissa toteutuu sekä perustuslain 19 § että 121 §.
Nyt eduskunnassa olevan perustuslain vastaisen sote-mallin esitti kokoomuksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, lakimies.
Huovisen ei pidä näytellä tietämätöntä.
Perustuslakiasiantuntijat ovat kertoneet julkisuuteen vuosia sitten kunka päästään hyvin eteenpäin.
Seuraavassa hallituksessa koomuslaisista ja demareista on vain haittaa. Nämä puolueet kieltäytyivät 2011 eduskuntavaalien jälkeen ottamasta oppositiota mukaan valmisteluun, kun Keskustalla oli perustuslakiasiantuntijoiden mukainen malli. Perussuomalaiset esittelivät myöhemmin Keskustan mallia myötäilevän esityksen.
Eduskuntavaalien jälkeen tarvitaan hallitusohjelma, jossa sote-uudistuksen lähtökohdaksi kirjataan kustannuksia alentava läheisyysperiaate sekä PL 19 § että PL 121 §.
Kokoomukselta ja demareilta meni historia ohi.
Tiedetään, että nykyisestä eduskunnasta löytyy ”hiljainen” enemmistö, joka tukee sote-mallia, joka on perustuslakiasiantuntijoiden hyväksymä. Seuraava hallitusohjelma tehdään perustuslaillisesti oikein.
Kyllä tämä sote-keskustelu kulkee kummallisilla urilla. Suomen kunnallishallinto on itsehallintonsa avulla selviytynyt paljon vaikeimmistakin ajoista kun mitä nyt on , viittaan vaikkapa vain sota-aikaan.
Tämä sote-uudistus on suurin ”puhallus” kunnalliseen itsehallintoon sitten kunnallislain säätämisen jälkeen. Mikä merkitys on kunnallisella itsemääräämisoikeudella ja kunnallisella itsehallinnolla sote-alueeseen kuuluvalle kunnalle, jolla on yksi edustaja 150-200 paikkaisessa valtuustossa ja noin yhden prosentin äänivalta ? Sote-uudistus voidaan varmasti tehdä myös nykyoloissa kunnallista itsehallintoa kunnioittaen.
Missä meillä on kuntaministeriö ja kuntaministeri, jotka puolustavat perustuslain suojaamaa kunnallista itsehallintoa? Onneksi kuntaliitto nosti esiin uudistuksen perustuslailliset ongelmat.
Mikäli perustuslakivaliokunta hyväksyy tämän uudistuksen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, niin mikä tahansa hyvää tarkoittava laki voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Jos sote-asiat siirrettäisiin pois kuntien tehtävistä ja sote-alueet sekä tuotantoalueet muodostettaisiin kuntayhtymien sijaan valtiollisiksi virastoiksi, ei olisi mitään perustuslaillista ongelmaa. Kuntien edustajat näiden virastojen hallintoelimiin voitaisiin päättää nimetä vastaavasti kuin esitetyssä sote-mallissa. Kuntien kannalta vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon ja uudistuksen lopputulos olisi sama.
Se mitä terveysasemilla ja sairaaloissa tapahtuu, on teidän käsissänne, Rehula sanoi yleisölle.
Uskomaton tuo Rehulan kommentti! Luodaan isot organisaatiot, leikataan valtionosuuksia enemmän kuin mikään hallitus ja jätetään velvoitteet. Sitten sanotaan, että lopputulos on teidän käsissänne.
Samalla tavalla puhuvat demarit toisen asteen koulutuksesta, rahat ja järjestämisvastuu viedään mutta kouluja ei lakkauteta.
Uskokoon kuka haluaa, minä en.
Näyttää siltä, että ministeri Huovinen ja kansanedustaja Rehula ovat tohkeissaan. Mutta …
Kun valtionhallinto suunnittelee SOTE -rakenteita, näyttää myös siltä, että monia olennaisia asioita rahoituksen ja taloudellisten laskelmien ohella on jäänyt toissijaiseksi. Näyttää myös siltä, että kiire ajaa tärkeiden yksityiskohtien ohitse. Harvat asiantuntijat kyseenalaistavat uudistuksen tärkeyden, mutta poliittinen hässäkkä rakenneuudistuksineen ohjaa kehitystä. Asiantuntemus piilee suuressa määrässä yksityiskohtia ja erityisesti toimintakulttuurin kehittämisessä. Uudistuksen nykyvaiheessa toimintakulttuurin tärkein ulottuvuus on valtion ja kuntien välinen saumaton luottamukseen pohjautuva yhteistyö, joka perustuu yhteisiin pelisääntöihin. Laadun hallinta on pelisäännöistä sopimista.
Se, että kahdeksan puoluetta voi sopia jonkin asian on politiikkaa, päiväperho toivottoman saamattomuuden keskellä. Perustuslaki edustaa sitä osaa yhteiskunnassa, jota ei tulisi tölviä, ja jos muutos näin tekee, on ensin muutettava lakia. Ministeri Huovisen perustuslain tulkinta on kyllä populismia parhaimmillaan. Kunnallisen itsehallinnon käsite lähtee kuntalaisten oikeudesta päättää itseään koskevista palveluista, ja nyt se viedään.
Ihmettelen myös Rehulan möykkäämistä asiassa – onko ministeripalli jo jotenkin hyppysisä?
Sehän tässä vasta outoa on, että uudistuksella piti hoitaa kestävyysvajetta. Nyt tulee mammuttikuntayhtymiä, joita ei hanskaa kukaan ja rahaa palaa entistä enemmän. Ymmärrän tosi hyvin ulkoistusta suunnittelevia kuntia: lähipalvelut säilyvät, kunnan omistajaohjaus säilyy, kustannusten hallinnasta tai noususta/laskusta voi sopia ja kunnan oma päätösvalta säilyy. Ihan oikein jos tyhmä valtio saa nokilleen, turha uhkailla ministeriöstä tai muualtakaan.
Mitä tuo tullessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikanavainen rahoitus, kun järjestämislakiesityksessä on niin paljon perustuslaillisia ongelmia?
Aika naurettavaa itkeä kuntien itsehallinnon perään soiteuudistuksessa kun sitä itsemääräämisoikeutta ei ole nytkään mistä pitää huolen parashankkeen alaisen puitelain jatkoaika jolla kunnista valta vietiin jo aikoja sitten.
Vuodesta 2010 lähtien Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa toteutuu PL 121 §.