Lisäeläkkeiden menetys jurppii Jämsän yksityistämisessä

Työntekijät eivät ole tyytyväisiä Jämsän kaupungin toimintaan tämän yksityistäessä sote-palveluita yhdessä Pihlajalinna Terveys Oy:n kanssa perustettavaan yhteisyrityksen. Henkilökunnan mielestä siirto merkitsee selviä heikennyksiä työ- ja eläke-ehtoihin.

Vauhdilla läpiviedyissä yt-neuvotteluissa eniten jäi hiertämään lisäeläkkeiden menettäminen kahden toimintavuoden jälkeen.

– Kaupunki sitoutui myöntämään siirtyville työntekijöille vain kahden vuoden virkavapauden, mutta sen jälkeen eläkkeelle siirtyvät menettävät ansaitsemansa lisäeläkkeet. Esitimme kaupungille, että virkavapaus olisi myönnetty koko sopimuksen kestoajaksi, mutta tämän ei sopinut. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulan kohdalla näin on menetelty, JHL:n pääluottamusmies Marja-Liisa Juven kertoo.

Kun uusi yhteisyrityskään ei suostunut lisäeläketurvaa ottamaan, niin tämä näkyy tulevien eläkeläisten pankkitileillä. Jo kertyneen eläke-edun menettäminen harmittaa.

– Työnantaja ei ole meille tarkkoja tietoja antanut, mutta tämä koskee arvion mukaan toistasataa työntekijää. Kuukausitasolla menetys on noin 300 euroa ja se on näillä palkoilla kyllä tosi paljon, painottaa Juven.

2,5 miljoonan hintalappu

Yt-neuvotteluissa esillä olleet lisäeläkkeet ovat työnantajan vinkkelistä katsottuna kustannuskysymys.

– Lisäeläkkeiden tuoma lisäkustannus olisi ollut luokkaa 2,5 miljoonaa euroa, arvioi sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Leihu.

Uuden yhteisyrityksen palkkalistoille siirtyy kaikkiaan 450 Jämsän kaupungin työntekijää. Kaupungin kirjoille jää vielä 130–140 sote-puolen ammattilaista, jotka hoitavat aikuissosiaalityötä, lasten suojelua, vammaispalveluja ja hallintoylilääkärin tehtävää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden tehtäviä, joita ei voi lain perusteella hoitaa yksityisen palveluntuottajan toimesta.

– Kaupungille jäävistä työntekijöistä 70–80 vastaa Kuhmoisten sote-palveluista. Me tuotamme sinne sote-palvelut yhteistoimintasopimuksen merkeissä, eikä tämä osuus palveluista ole mukana yhteisyrityksessä, Leihu kertoo.

Eläkerahoja tarvitaan

Henkilökohtaisten eläkkeiden ohella kuntien palveluiden ulkoistamisella voi olla pitkässä juoksussa merkittäviä vaikutuksia koko kunta-alan eläkekuvioihin.

– Jos kunnat siirtävät toimintojaan kunnallisen eläkejärjestelmän ulkopuolelle, eläkerahat menevät yksityisille vakuutusyhtiöille, mutta vastuut jäävät kunnille, korosti vastikään Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö Kunta-TV:n haastattelussa.

Tällä hetkellä noin 80 prosenttia siitä henkilöstöstä, joka tuottaa kunnallisia palveluja muualla kuin itse kunnissa, kuuluu kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin.

Katso Jukka Männistön haastattelu