Henriksson tyrmää virkamiesten esityksen käräjäuudistuksesta
Virkamiesesitys hiljentäisi todennäköisesti myös Etelä-Savon käräjäoikeuden Pieksämäen toimipisteen (kuva: Jorma Ylönen)
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, r., ei hyväksy virkamiestyöryhmän esittämiä malleja käräjäoikeusverkoston kehittämisen pohjaksi.
– Tämä on täysin virkamiespohjainen selvitys, johon päättäjät saavat tulevien vaalien jälkeen ottaa kantaa. Omasta mielestäni esitetyt mallit ovat liian radikaaleja. Myös muita vaihtoehtoisia malleja olisi hyvä selvittää, toteaa Henriksson.
Työryhmän selvitys sisältää kaksi erilaista mallia.
Toisen mallin lähtökohtana on ollut pienimpien käräjäoikeuksien sekä eräiden muiden käräjäoikeuksien yhdistäminen. Mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 17. Toinen malli vastaa monilta osin poliisin ja syyttäjän toimialueita, ja sen mukaan käräjäoikeuksia olisi 14. Käräjäoikeuksia on nyt 27. Työryhmän lähtökohtana on ollut, että käräjäoikeudessa on vähintään 20 tuomaria.
Työryhmän selvityksen mukaan käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä vähenisi nykyisestä 57:stä 33 toimipaikkaan. Käräjäoikeuksilla olisi 17 tai 14 hallinnollisen kanslian lisäksi 7 tai 10 muuta kansliaa. Istuntopaikkoja olisi lisäksi yhdeksällä paikkakunnalla.
Käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 12 paikkakunnalta. Näistä kolme eli Järvenpää, Porvoo ja Raasepori olisi sellaisia, joilla on käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia. Muista kanslioista lakkaisivat ne viisi, jotka vuoden 2010 uudistuksessa säilytettiin eli Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe ja Sodankylä, ja ne neljä, joille uudistuksessa jäi toimintaa siirtymäkaudeksi eli Imatra, Kuusamo, Savonlinna ja Varkaus.
Osalla paikkakunnista säilyisi kuitenkin jatkossakin istuntopaikka. Nykyisistä pelkistä istuntopaikoista valtaosa lakkautettaisiin.
Jo tällä hetkellä toteutusvaiheessa olevien suunnitelmien mukaisesti lakkautettaisiin Forssan, Rauman ja Salon kansliat sekä Ylitornion ja Äänekosken istuntopaikat. Heinolan kanslia on lakannut 1.3.2015 lukien.