Risikko: Kokonaisuus uusiksi ennen sotea
Paula Risikko haluaa, että hallintoa mietitään nyt kokonaisuutena, ei vain sotea.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko, kok., haluaa, että koko julkinen hallinto mietitään kokonaisuutena ennen kuin sote-mallista päätetään.
– Meidän pitää selkeyttää hallinnon tehtävänjakoa ja karsia päällekkäisyyksiä. On tärkeää linjata, mitkä tehtävät kuuluvat kunnille, maakunnille sekä valtion keskus- ja aluehallinnolle. Tätä edellyttää myös julkisen talouden vaikea tilanne, Risikko sanoi Alavuden kaupungin 150-vuotisjuhlassa lauantaina.
– Ennen päätöstä soten hallintomallista pitää linjata muun muassa kuntien, maakuntien ja valtion työnjako. Tätä edellyttää myös julkisen talouden vaikea tilanne, ministeri sanoo.
Sote-hallinnosta pitää Risikon mukaan päättää vasta sen jälkeen, kun on sovittu kokonaisuudesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tässä ei kannata edetä yksi palanen edellä. Ennen sotea pitää linjata kokonaisuus: kunnan rooli, tehtävät ja velvoitteet sekä työnjako kuntien, valtion ja maakuntien välillä.
Vaihtoehtoiset kuntamallit harkintaan
Risikko kaipaa keskustelua kuntien roolista tulevaisuudessa. Hän muistuttaa, että Suomen kuntamalli on ainutlaatuinen. Hän haluaisi, että Suomessa harkittaisiin erilaisten kuntamallien käyttönottamista.
– Kaikilla kunnilla alle 800 asukkaan Luhangasta yli 600 000 asukkaan Helsinkiin on yhtä laajat lakisääteiset tehtävät, velvoitteet, vastuut ja oikeudet.
– Kuntien tehtävissä pitää jatkossa ottaa paremmin huomioon alueelliset erot ja vahvuudet.
Hän toivoo myös perusteellista keskustelua kunnan roolista ja tulevaisuudesta. Harkintaan on otettava erilaisten kuntamallien salliminen eri puolilla Suomea.
Risikko huomautti, että nykyinen suomalainen kunnallishallintojärjestelmä on ainutlaatuinen.
– Kaikilla kunnilla alle 800 asukkaan Luhangasta yli 600 000 asukkaan Helsinkiin on yhtä laajat lakisääteiset tehtävät, velvoitteet, vastuut ja oikeudet.
– Kuntien tehtävissä pitää jatkossa ottaa paremmin huomioon alueelliset erot ja vahvuudet.
Paula Risikko (kok.) on ollut kirjoittamassa vastuullisena ministerinä perustuslain vastaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) järjestämislakiesityksiä ja rahoituslakiesityksiä.
Risikko (kok.) on ollut eri hallituksissa peruspalveluministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä vuodesta 2007 ilman tuloksia.
Kuntaministeri Paula Risikolle (kok.) on katkeraa kalkkia vapaaehtoisesti vuonna 2010 perustettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kuntayhtymä-Eksote.
Luottoluokittajat
Kuntayhtymä-Eksoten PERUSTAMISTAVALLA Suomeen saadaan VÄLITTÖMÄSTI nykyisistä sairaanhoitopiireistä 20 sote-integraation rahoittaja-järjestäjä-tuottajaa.
Vapaaehtoiset ”Eksotet” ovat Suomen kuntien perustuslaillisten asukkaitten – veronmaksajien – taloudellinen etu, sekä Suomen kuntatalouden ja valtiontalouden eli julkisen talouden etu.
12.1.2015 Kaks.fi
Koko selvitykseen pääsee alla olevasta linkistä.
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamana Aalto-yliopisto selvitti:
Sote-kustannuksista voidaan säästää 1,8-2,6 miljardia euroa
http://www.kaks.fi/node/7657
”Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on mahdollista karsia 1,8–2,6 miljardia euroa ilman, että palveluiden tasoon oleellisesti puututaan.
Tämä käy ilmi Aalto yliopiston tutkimuksesta, jota rahoitti KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö ja yhdeksän sairaanhoitopiiriä.”
Ministeri Risikon peräänkuuluttamaa eri kokoisten kuntien kykyä hoitaa lakisääteisiä tehtäviään on jo nyt otettu huomioon vapaaehtoisuuden pohjalta. Kunnat muodostavat tarpeidensa, kantokykynsä ja omien resurssiensa sanelemana yhteenliittymiä, jolloin näm lakisääteiset tehtävät on saatu levitettyä laajemmille hartioille.
Keskustelua seuratessa olen ihmetellyt, miten hallintorakennetta muuttamalla saadaan aikaan säästöä? Oikeampi tapa olisi keskustella parhaista käytännöistä, joita eri toimijoilla (Eksote Etelä-Karjalassa, Akseli Varsinais-Suomessa, Ähtärin malli sähköisten palvelujen järjestämisessä, Raision matalan kynnyksen perhetyön malli, jne, jne.) Kuten huomaat parhaita käytäntöjä on jo nyt olemassa kaikille SOTE-sektorin alueille. Kyse onkin siitä, että annetaan toimijoille työrauha toteuttaa uudistuksia. Se mitä valtion tulisi nyt tehdä on perata lainsäädännöstä turhat pykälät pois ja madaltaa eri hallinnonalojen välisiä raja-aitoja.
Kuten Aalto-yliopiston tutkimus osoitti, voidaan sosiaali- ja terveystoimesta säästää Suomessa tuo 1,8-2,6 miljardia euroa VUODESSA. Ja tämä säästö ei ole keneltäkään pois, päinvastoin. Työ tulee tekijälleen mielekkäämmäksi, kuntalaiset saavat parempaa palvelua ja kunnanisät säästävät hupenevia kassavarojaan.
Ainut kuka voi nämä hyvät uudistukset torpata on a) valtio ”asiasta pitää keskustella” – mentaliteetillaan ja b) AY-liike kaivautuessaan vanhoihin poteroihinsa.
Pesäpallokielellä: nyt on taululla kaksi paloa, takapesät on täynnä ja jonkun pitäisi vaan uskaltaa lyödä se Suomen kaipaama kunari.
Nimimerkki ”muutosjohtaja” kirjoittaa:
”Oikeampi tapa olisi keskustella parhaista käytännöistä, joita eri toimijoilla (Eksote Etelä-Karjalassa, Akseli Varsinais-Suomessa, Ähtärin malli sähköisten palvelujen järjestämisessä, Raision matalan kynnyksen perhetyön malli, jne, jne.)
Kuten huomaat parhaita käytäntöjä on jo nyt olemassa kaikille SOTE-sektorin alueille.”
STM on vastuussa valtakunnallisesta koordinaatiosta
Sosiaali- ja terveysministeriön STM ja valtiovarainministeriön VM valtakunnalliseen koordinointitehtävään kuuluu parhaiden sote-käytäntöjen lanseeraaminen kaikkiin kuntiin ja sote-kuntayhtymiin.
Mitä ministeri Paula Risikko (kok.) on tehnyt asialle?
Ex-pääministeri Jyrki Kataisella (kok.) ja pääministeri Alexander Stubbilla (kok.) sekä kaikilla 2011 eduskuntavaalien jälkeisillä peruspalveluministereillä, sosiaali- ja terveysministereillä ja kuntaministereillä, on raskas synnin taakka, kun eivät tehneet mitään sosiaali- ja terveyspalvelujen parhaiden käytäntöjen lanseeraamiseksi kaikkii Suomen kuntiin ja Suomen sote-kuntayhtymiin.
Maakunnalliset sosiaali- ja terveyspiirit lisäävät tuottavuutta, kun päällekkäisyydet jäävät pois.
Se ei yksin riitä. On itse innovoitava jatkuvasti uusia ”parhaita käytäntöjä” sekä otettava jatkuvasti käyttöön toisten innovoimia parhaita käytäntöjä.
Suomen soten tuottavuushyppääjä – seuraava pääministeri
Kysymys on kumulatiivisesti miljardeista ja taas miljardeista vuosien ja vuosikymmenten aikana.
Seuraavan pääministerin yksi tärkeimpiä tehtäviä on saada aikaiseksi suuria rahavirtoja käyttävien sote-palvelujen tuottavuushyppy.
Valtakunnallinen tuottavuus ja laaturekisteri
Puolueista riippumattomalle Valtiontalouden tarkastusvirastolle VTV:lle sopii erinomaisesti luoda nopealla aikataululla kuntakohtainen ja sote-kuntayhtymäkohtainen parhaiden käytäntöjen käyttöön oton seurantataulukko internettiin.
LAATU JA TUOTTAVUUSREKISTERI
Lisäksi VTV:n rooliin sopii valtakunnallisen sote-palvelujen laatu- ja tuottavuusrekisterin sekä kustannustehokkuusrekisterin luominen.
-Tiedot siepataan automaattisesti valtakunnan sote-tietojärjestelmistä.
VTV:n soisi pitää rekisteriä sote-kuntayhtymien hallinnon kustannustehokkuudesta. Lakisääteiseksi velvollisuudeksi tulee sote-hallinnon jatkuva rationalisointi ja standardointi.
Politikoiville ministereille näitä tärkeitä asioita ei voi puolueeton pääministeri antaa.