Pekka Sauri: Historiallinen tilaisuus avoimeen kansalaiskeskusteluun
Pekka Sauri
Sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen tarjoaa julkiselle hallinnolle ”tapaturmavakuutuksen”, mahdollisuuden jota kuntapäättäjien ei pitäisi jättää käyttämättä, sanoo Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kunta.tv:n haastattelussa.
Saurin mukaan sosiaalisen median yleistyminen on tuonut peruuttamattoman muutoksen kommunikointiin myös kunnassa – hyvään suuntaan.
Kun tietoa on saatavilla yhä avoimemmin, ei julkishallinnolla yksinkertaisesti ole varaa ryhtyä avoimempaan kanssakäymiseen kuntalaisten kanssa.
Keskiviikkona Kuntatalossa Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -seminaarissa puhunut Sauri otti esimerkiksi Helsingin kouluverkkotarkastelun, joka viime vuonna ja tänä vuonna on aiheuttanut yhä kasvavaa tyytymättömyyttä kuntalaisten keskuudessa ja saanut osan kuntapäättäjistä avoimesti arvostelemaan mm. opetusviraston toimintaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sauri kertoi, että eri kaupunginosien asukkaat ovat hankkineet itse tietoja päätöksentekoa varten osoittaakseen opetusviraston suunnitelmien heikot perustelut.
– Enää ei kyseenalaisteta vain päätöksiä. Nyt kyseenalaistetaan myös tieto jota kaupunki tarjoaa, hän summasi.
Ainutlaatuinen tilaisuus
kansalaiskeskustelulle
Saurin mielestä jokaisen kuntajohtajan pitäisi olla sosiaalisessa mediassa, jossa avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus reaaliaikaiseen vuorovaikutukseen ja samalla etäiseksi mielletyn palvelukoneiston lähentymiseen yhteisön eli kuntalaisten kanssa.
– Ellei julkishallinto ole mukana, keskustelua käydään ilman julkishallintoa. Ja siinä käy lopulta kalpaten.
– Demokratian ja toimivan hallinnon kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että vuorovaikutus toimii. Jos tieto ei kulje, hallinnolta menee oikeutus, Sauri sanoo.
Saurilla itsellään on runsaat 28 000 seuraajaa Twitterissä. Hän saa Twitterin kautta enemmän yhteydenottoja kaupunkilaisilta kuin sähköpostilla.
Viestinnän helppous toimii molempiin suuntiin.
– Kun perinteisessä kaksisuuntaisessa kanssakäymisessä tavoittaa yhdellä viestillä yhden ihmisen, sosiaalisessa mediassa tavoittaa helposti ja nopeasti huomattavan joukon ihmisiä.
– Mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat. Käsittääkseni meillä on parhaat mahdollisuudet ihmiskunnan tähänastisessa historiassa käydä kansalaiskeskustelua reaaliajassa monen osallistujan kesken.
Yhteisö ja koneisto
tuotava toistensa tykö
Sauri ei allekirjoita väitettä, että sosiaalisen median käyttö olisi lisävelvoite, joka vie aikaa oikealta työnteolta.
– Johtaminen on viestintää. Se ei ole eri asia. Varsinainen työ ja viestintä ovat täsmälleen sama asia. Ehkä ongelma on asenteessa, että varsinainen työ ja viestintä ovat eri asioita ja viestintä on rasite varsinaisen työn päällä. Ne ovat olennaisesti yhtä ja sama asiaa, Sauri painottaa.
Kunnat käyttävät jo sangen runsaasti Facebookia tiedottamiseen, ja myös Twitterin käyttö yleistyy.
Helsingillä oli viime vuoden lopussa yli 400 sosiaalisen median sivustoa ja viime vuonna laajemmin lanseeratun palautepalvelun kautta tuli kaupungille 37 000 palautetta.
Kuinka voidaan arvioida, että kuntien satsaukset someen ja somen käyttäjiin tuovat kaivattua lisäarvoa?
– Se on erittäin vaikea mitata. Jo tunnusluvun löytäminen on vaikeaa, kun esimerkiksi Twitter-seuraajien määrä ei kerro vielä mitään.
– Pitäisi pystyä löytämään tunnusluku, joka kuvastaisi aktiivisuutta, sitä missä määrin vuorovaikutus on oikeasti kaksisuuntaista ja monenkeskistä.
Se on kuitenkin Saurin mielestä selvää, että kun palvelutuotannon resurssit nitisevät liitoksistaan, ei voida jatkaa sellaisella mallilla, että yhteisö ja palveluntuotantokoneisto ovat erillään toisistaan.
– Ne täytyy pystyä tuomaan takaisin toistensa yhteyteen, jolloin ehkä pystytään myös resurssikysymykset ratkaisemaan keskusteluun perustuen paremmin kuin tällä hetkellä.
Katso Pekka Saurin haastattelu Kunta.tv:stä:
