Ryynänen: Hallituspohja avaa tien toisen asteen kunnalle
Vahvan kunnan malli kärsi haaksirikon viiime vaalikaudella, eikä sille tielle ole paluuta, sanoo Aimo Ryynänen.
Kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynäsen mukaan valittu hallituspohja avaa tien kaksitasoiselle kunnalliselle itsehallinnolle.
Toisen asteen kunta ottaisi hoitaakseen sote-asiat erikoissairaanhoitoa lukuunottamatta, toisen asteen koulutuksen sekä laajempaa tarkastelua vaativat maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtävät.
– Voimme siirtyä yleiseen eurooppalaiseen tapaan palveluiden järjestämisessä ja väliportaan demokratiassa. Samassa yhteydessä voidaan perata läpi valtion aluehallinto ja katsoa, mitä tehtäviä sieltä voitaisiin siirtää toisen asteen kunnalle, Ryynänen sanoo.
Ryynänen arvioi, että keskustalla ja kokoomuksella on hyvä mahdollisuus löytää asiasta kompromissi. Perussuomalaisilla tuskin on mitään väliportaan vahvistamista vastaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Vahvan kunnan malli kärsi haaksirikon päättyneellä vaalikaudella. Sille tielle ei ole paluuta, Ryynänen sanoo.
Toisen asteen kunta ei olisi kuntayhtymä, vaan uusi kunnallisen itsehallinnon tason lisäys. Sen valtuusto valittaisiin suorilla vaaleilla. Ryynänen ei kutsuisi sitä maakunnaksi termin vanhojen rasitteiden takia.
– Se on kansanvaltainen malli, jota Euroopan neuvostokin on suosittanut jäsenmailleen. Tulemme tässä asiassa jälkijunassa muihin Euroopan maihin verrattuna.
Ryynäsen mukaan asiassa voitaisiin Suomessa edetä kokeilujen kautta. Mallin ongelmaksi saatetaan Ryynäsen mukaan kokea verotus.
– Verotusoikeus olisi vain ”lähikunnalla”. Maailmalla on kuitenkin olemassa monenlaisia finanssitasauksen malleja, joten sekään ei olisi ylitsepääsemätön ongelma.
Kuntalehti:
”Ryynänen ei kutsuisi sitä maakunnaksi termin vanhojen rasitteiden takia.”
Mitä tehdään maakuntalauluille?
Aimo Ryynänen:
”Toisen asteen kunta ottaisi hoitaakseen sote-asiat erikoissairaanhoitoa lukuunottamatta.”
MAAKUNNALLISTEN KESKUSSAIRAALOIDEN ERIKOISSAIRAANHOITO
Miksi maakuntien erikoissairaanhoito ei ole mukana? Sen pitää olla.
Sen sijaan yliopistosairaalat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa voivat hyvin jäädä maakunnallisen soten ulkopuolelle:
– Maakunnallisista sote-hoitoketjuista, maakunnan asukas ohjataan lääketieteellisin perustein johonkin viidestä yliopistosairaalasta, niiden erikoistumisesta riippuen.
– Yhtä maakunnan asukasta kohti tarvitaan yliopistosairaaloita erittäin harvoin, jos koskaan.
YLIOPISTOSAIRAALAT – VALTIO RAHOITTAA
Erityisen kallis sekä suurta osaamista ja erikoistumista edellyttävä erikoissauraanhoito:
Viiden yliopistosairaalan erikoissairaanhoidon ei pidä olla Suomen kuntien tai maakuntien rahoittama.
Valtiolla on leveät hartijat taloudellisesti.
Kunnilla on liikaa sekä rahoitusvastuuta että tehtäviä.
– Valtio rahoittaa erityisen vaativat ja kalliit leikkaussalit ja hoidot.
PS
Kansalaisille sana maakunta ei tuota mitään ongelmaa.
Ongelma on vain akateeminen ja harvojen poliitikkojen ongelma.
Kansa on protokollassa ykkönen.
”Toisen asteen kunta” muistuttaa liikaa kokoomuksen suurkuntaliitoksia, ja niitä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen sote-malleja, joilla kokoomus yritti pakottaa maakuntien kuntia suurkuntaliitoksiin.
”Toisen asteen kuntaan” liittyy monia ongelmia.
Vastaavasti maakunnallisiin sote-kuntayhtymiin liittyy monia etuja, ei paljon haittoja.
Maakunnallisessa sote-kuntayhtymässä jäsenkunnat vaativat tuottavuuden parantamista ja hallinnon keveyttä – sekä lähipalvelujen säilyttämistä Suomen nykyisissä kunnissa:
– vaalit voittaneen keskustan kotikuntia turvaava ja Suomen kuntien asukkaitten perustuslaillisia oikeuksia sekä lähipalveluja tuvaava sote-malli.
Tuossa suppeassa haastattelussa ei ollut mahdollisuutta riittävään perusteluun ja eri vaihtoehtojen tarkasteluun. Kiinnostuneille tiedoksi, että ”uutta kuntaa” koskevaa tarkastelua on kirjassani ”Subsidiariteettiperiaate – uuden kunnan perusta”, jonka kustantaja on UniPress ja joka ilmestyy näinä päivinä.
Maakuntahallinto sotii subsidiariteettiperiaatetta vastaan. Valta keskittyy entisestään maakuntakeskuksiin. Peruskuntien rooi vähenee. Ei helppo yhtälö.