Aluepolitiikka puhuttaa hallitusta odoteltaessa
Helsinkiläispoliitikot korostavat, että yhä useampi ihminen haluaa asua Helsingissä. (Kuva: Ville Miettinen)
Helsinkiläiset ovat yhä enemmän huolissaan kaupunkinsa asemasta tulevan hallituksen toiminnassa. Aluepolitiikasta on noussut vilkas keskustelu.
Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskustan talousmaantieteellisen työryhmän vetäjä, vantaalainen valtuutettu Johannes Hirvaskoski sekä toisaalta Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Pilvi Torsti, sd., ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara, vihr., eivät löytäneet juuri mitään yhteisiä näkemyksiä.
Hirvaskoski kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että pääkaupunkiseudun asukasmäärän pitäisi nousta kahteen miljoonaan. Soininvaaran mukaan kysymys on pikemminkin varautumisesta. Kasvu tuossa mittakaavassa on kuitenkin jossain suunnitelmissa kirjattu myös tavoitteeksi.
Keskustelua on viime viikkoina vilkastuttanut keskustan talousmaantieteellisen työryhmän paperi, jossa suhtaudutaan hyvin kriittisesti asuntojen rakentamiseen Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hirvaskoski korosti Ykkösaamussa, että paperi ei ole ohjelmapaperi eikä keskustan tavoitepaperi vaan keskustelun herättäjä. Perusasioista hän kuitenkin piti kiinni.
Soininvaara tulkitsi paperia niin, että sen mukaan Helsinkiin ei saisi kaavoittaa lisä asuntoja.
Hän huomautti, että koko maassa on käyttämätöntä kaavoitettua tonttimaata vaikka kuinka paljon, ja asuntoja rakennetaan sinne, missä ihmiset haluavat asua.
Kehyskuntien imu laantunut
Soininvaara kiisti myös yleisen käsityksen, että ihmiset haluaisivat asua pääkaupunkiseudun kehyskunnissa väljissä puutarhakaupungeissa.
Hänen mukaansa muuttoliikettä pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin ei enää ole, ja kehyskuntien kasvu perustuu lähinnä syntyvyyteen. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla asukasmäärä kasvaa muuttoliikkeen seurauksena.
Sekä Soininvaara että Torsti huomauttivat, että urbanisaatio on maailmanlaajuinen ilmiö eikä mikään viittaa siihen, että se olisi laantumassa.
Hirvaskoski ei kiistänyt käynnissä olevaa urbanisaatiota, mutta halusi, että sekin otetaan kriittisen arvioinnin kohteeksi.
Sekä Torsti että Soininvaara lähtivät siitä, että kaupungistuminen on seurausta siitä, että ihmiset muuttavat sinne, missä on töitä ja missä he haluavat asua. Hirvaskoski katsoi, että yhteiskunnan toimin edistetään kaupungistumista.
Tarjonnan ja kysynnän suhteesta eri mieltä
Asuntojen tarjonnan vaikutuksesta pääkaupunkiseudulla asuntojen hintatasoon keskustelijat olivat myös täysin eri mieltä. Helsinkiläispoliitikot katsoivat, että tarjonta seuraa kysynnästä. Hirvaskoski taas näki, että tarjonta lisää kysyntää.
Yhtä mieltä keskustelijat olivat siitä, että työntuottavuus on urbaaneilla alueilla suurempaa kuin muualla. Mutta Hirvaskoski katsoi, että tarvitaan muutakin kuin korkean tuottavuuden tuotantoa.
Helsinkiläispoliitikot katsoivat, että Helsinki kilpailee enemmän muiden pääkaupunkien kuin muun Suomen kanssa ja että hyvinvoivasta Helsingistä hyötyy koko maa. Hirvaskoski taas katsoi, että Helsinki hamuaa resursseja, joita muukin maa tarvitsisi.
Koko Ykkösaamun keskustelun voi kuunnella täällä.
Asuntopoliittinen kekustelu alkaa kohdasta 01:18.
