Sote-johtajat uskovat parempiin palveluihin
Sote-johtajat uskovat sote-palveluketjujen paranevan tulevaisuudessa.
Kaksi kolmannesta kuntien, kaupunkien ja kuntayhtymien sote-johtajista uskoo sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluketjujen paranevan tulevaisuudessa. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä lähes puolet eli 46 prosenttia vastanneista uskoi myös palvelujen laadun parantuvan.
Puolet kyselyyn vastanneista uskoi, että palvelujen määrä (51 %) ja saavutettavuus (48 %) säilyvät entisellä tasolla. Kaikkiaan sote-johtajien arviot palvelujen kehittymisestä olivat selvästi myönteisemmät kuin kansalla.
Kyselyssä tiedusteltiin sote-johtajilta kohtuullista matkaa lähimmälle terveysasemalle. Lähes puolet piti kohtuullisena matkana 11–20 kilometriä.
Säästömahdollisuuksia omalta vastuualueelta perattiin kyselyssä myös. Avoimissa vastauksissa nousi esiin erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisointi, laitoshoidon vähentäminen, sote-normien purkaminen sekä hallinnon tehostaminen.
Tutkimusaineisto kerättiin Surveypal-verkkokyselyllä 7.4.−20.4.2015. Kyselykutsu lähetettiin 240 kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän sosiaali- ja/tai terveysalueen johtamisesta vastaavalle henkilölle. Vastausprosentti oli 35 %.
RAHOITUSPERIAATE
Perustuslakivaliokunta on johtanut perustuslaista rahoitusperiaatteen, jota kaikkien Suomen pääministereiden on tulevaisuudessa säntillisesti noudatettava kaikissa soteen liittyvissä lakiesityksissä.
Perustuslaki 19 § ja 121 §
Hallinnon rationalisointi, kustannustehokkuus, tuottavuus
Vapaaehtoisten maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) kuntayhtymien jäsenkunnilla on suuri motivaatio vähentää maakuntien sote-hallintoa sekä kunnissa että maakunnallisissa sote-kuntayhtymissä.
Hallinnon pienemmillä kuluilla sekä tuottavuutta parantavilla toimintamalleilla – parhaiden käytäntöjen valtakunnallisella käyttöönotolla – voidaan hillitä kustannusten kasvua, mikä säästää rahaa Suomen kuntien perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten lähipalveluihin.
Osa sosiaalipalveluista on hyvä jättää maakuntakohtaisen harkinnan mukaan kuntien demokraattisissa valtuustoissa päätettäväksi Euroopan unionin subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen mukaisesti:
– päätökset tehdään demokratiassa mahdollisimman alhaalla, mahdollisimman lähellä asukkaita, asioiden luonne huomioon otettuna.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Perustuslaki turvaa kuntien asukkaitten itsehallinnon sekä valtion sote-rahoituksen.
Valtio vastaa valtion veroilla kuntien ja maakuntien välisestä tasauksesta koko Suomen sisällä; perustuslain vastaisia ovat soten rahoituslakiesitykset, joissa valtio lakkaa noudattamasta perustuslaista johdettua rahoitusperiaatetta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnalliset, perustuslailliset rahoittaja-järjestäjä-valtuustot sekä kunnanvaltuustot valvovat etujaan niin, että perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtama rahoitusperiaate sekä perustuslain 19 § ja 121 § toteutuvat kaikki yhtäaikaa läpinäkyvästi koko Suomessa, Manner-Suomen nykyisissä maakunnissa ja kaikissa Suomen NYKYISISSÄ kunnissa.
Valtio vastaa – valtio, Sipilän hallitus – ei voi siirtää omaa PL 19 §:n ja 121 §:n velvoittamaa rahoitusvastuutaan sekä kunnille että maakunnille:
– Perustuslaki ja demokraattinen kansanvaltaisuus toteutuu, väestöpohjaltaan ja maantieteellisiltä alueiltaan, Manner-Suomen nykyisissä maakunnissa tai niissä toimivissa nykyisissä sairaanhoitopiireissä.
Nykyisiä maakuntia suuremmat alueet eivät tule kysymykseen. Vrt. perustuslakivaliokunnan kanta Stubbin (kok.) sote-lakiesitykseen.
Perustuslakiasiantuntijat pitävät korkeintaan nykyisiä maakuntia vastaavia alueita kansanvallan kannalta oikeana aluedemokratian tasona.
Kataisen (kok.), Stubbin (kok.), Urpilaisen (sd.), Rinteen (sd.), Sipilän (kesk.) ja Soinin (ps.) viiden sote-alueen malli kaatui perustuslakivaliokunnassa mm. kansanvaltausuuteen ja rahoitusuudistuksiin liittyviin perustuslaillisiin ongelmiin ja perustuskakivaliokunnan rahoitusperiaatteen toteutumattomuuteen.