Kunnat pääosin tyytyväisiä sote-ulkoistuksiin
43 prosenttia kunnista ilmoitti ulkoistaneensa ainakin jonkun terveyspalvelujen toiminnallisen kokonaisuuden. (kuva: Ville Miettinen)
Kunnat ovat varsin tyytyväisiä tekemiinsä sosiaali- ja terveyspalvelujensa ulkoistuksiin: 75 prosenttia Kuntaliiton tekemään kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti olevansa tyytyväisiä ulkoistamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, ja vain kolme prosenttia kertoi tyytymättömyydestä.
– Syitä tyytyväisyyteen ovat muun muassa kuntalaisten tyytyväisyys yksityisiin palveluihin ja saavutetut taloudelliset hyödyt. Avovastauksissa esitetyt kriittiset arviot liittyivät erityisesti lääkäreiden vaihtuvuuteen ja sopimusten seurannan aiheuttamaan lisätyöhön, sanoo sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusta koskeva kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueille. Vastauksia saatiin yhteensä 159, ja ne koskivat 235 kuntaa. Kysely kattoi noin 83 prosenttia maan väestöstä.
Kyselyssä osittaisella ulkoistuksella tarkoitettiin yksittäisen terveysaseman tai muun palvelukokonaisuuden siirtämistä yksityiselle palveluntuottajalle. Ulkoistamisella ei kyselyssä tarkoitettu omaa toimintaa täydentävää ostopalvelua.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
43 prosenttia ulkoistanut jonkun terveyspalvelukokonaisuuden
Vastanneista 43 prosenttia ilmoitti ulkoistaneensa ainakin jonkun terveyspalvelujen toiminnallisen kokonaisuuden. Osan sosiaalipalveluista on ulkoistanut yli kolmannes vastanneista kunnista. 10 kuntaa oli ulkoistanut tai tehnyt päätöksen ulkoistaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Toisaalta 57 prosenttia vastaajista ei ole ulkoistanut sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluita tai niiden toimintakokonaisuutta.
Yhteensä 34 vastaajaa ilmoitti, että kunnassa on suunnitteilla palvelujen ulkoistuksia lähivuosina. Näistä kolme vastaajaa ilmoitti suunnittelevansa kokonaisulkoistusta.
– Yleisimpiä syitä ulkoistukseen ovat kyselyn perusteella palvelujen saatavuuden turvaaminen, henkilöstön – erityisesti lääkäreiden – saatavuus, kustannusten hallinta ja palvelujen saavutettavuus sekä lähipalvelujen ja työpaikkojen turvaaminen, Myllärinen toteaa.
Yleisimmät kuntien ulkoistamat terveyspalvelut ovat terveyskeskuksen tai aseman lääkäripalvelut ja päivystys. Seuraavaksi eniten on ulkoistettu tehostetun palveluasumisen yksiköiden lääkäripalveluita sekä suun terveydenhuoltoa.
Sosiaalipalveluista yleisimmin on ulkoistettu vanhusten ja vammaisten palveluasumista, kotihoidon palveluja, kehitysvammaisten sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja, lastensuojelun laitoshoitoa sekä lapsiperheiden kotipalvelua.
Ulkoistuksia myös lopetetaan
Lähes kolmannes palveluja ulkoistaneista vastaajakunnista ilmoitti, että ulkoistaminen liittyy kunnan pidemmän aikavälin suunnitelmaan, esimerkiksi kuntastrategiaan, palvelustrategiaan tai talouden tasapainottamisohjelmaan.
Ulkoistuksia myös lopetetaan.
– Yhteensä 24 vastaajaa ilmoitti ottaneensa ulkoistettuja sosiaali- ja terveyspalveluja takaisin omaan tuotantoon eli kotiuttaneensa niitä. Näin on tapahtunut viiden kunnan terveyskeskuksen tai terveysaseman kohdalla. Viisi kuntaa ilmoitti luopuneensa vuokralääkäreistä vastaanotoilla, Myllärinen sanoo.
Kotiutettuina palveluina mainittiin myös päivätoiminta, asumispalvelut, työterveyshuolto, lastensuojelun laitoshoidon paikat ja lapsiperheiden kotipalvelu.
