Iitti äänestää maakunnasta – Päijät-Häme ottaisi vastaan
Iitti on ollut perustamassa Päijät-Hämeen keskussairaalaa ja haluaa vastedeskin pysyä Päijät-Hämeen sotessa. (Kuvakaappaus PHSTOEY:n verkkosivuilta)
Iitin kunnanvaltuuston puheenjohtaja uskoo, että kansanäänestys auttaa ajamaan läpi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeen maakuntaan. Polttava syy halulle muuttaa maakuntaa on sote-kysymys. VM ei näe vaihdokselle juridisia perusteita.
Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeeseen haluava Iitti järjestää Suomen ensimmäisen kansanäänestyksen maakuntavaihdoksesta. Iitin kunnanvaltuusto päätti asiasta tiistaina äänin 22–3.
Äänestyspäivä on 27. syyskuuta.
Valtioneuvosto hylkäsi toukokuussa Iitin hakemuksen maakunnan vaihtamisesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Iittiä ajaa Päijät-Hämeen suuntaan erityisesti sote-uudistus, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Lehtinen, sd.
Kun sote ja maakunnat pian ovat vahvasti kytköksissä keskenään, osana Kymenlaakson maakuntaa Iitti luultavasti ohjautuisi Kymenlaakson soteen.
Tätä ei Lehtisen mukaan halua ”luultavasti kukaan iittiläinen”.
– Siellä on juuri päätetty satojen miljoonien remonteista, Lehtinen viittaa Kotkan keskussairaalaa ja Kouvolan Ratamo-keskusta koskeviin päätöksiin.
– Kymenlaaksossa perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito maksaisi iittiläisille noin miljoona euroa enemmän kuin mitä se maksaa tällä hetkellä Päijät-Hämeessä. Joutuisimme nostamaan tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä ja palvelut heikkenisivät oleellisesti, Lehtinen sanoo.
Iitti on yksi Päijät-Hämeen keskussairaalan perustajaosakkaista, ja vuoden 2007 sote-kuntahtymän perustamisen myötä koko Iitin sote on ollut Päijät-Hämeessä.
Päijät-Häme huolisi Iitin
Päijät-Hämeen liiton hallitus on käsitellyt kahdesti Iitin tilannetta, toisaalta Kymenlaaksossa pysymistä puoltavia tekijöitä ja toisaalta Päijät-Hämeeseen kallistumista puoltavia tekijöitä.
– Iitin liittymiselle ei ole nähty estettä, kertoo maakuntajohtaja Jari Parkkonen.
– Käsitykseni mukaan jäsenkunnilla on samanlainen kunta.
– Käytännössä on todettu, että Iitin oman tahdon pitäisi olla ratkaiseva tekijä.
Päijät-Hämeen liitto ei kuitenkaan ole varsinaisesti ajanut Iitin siirtymistä.
– Toivomme tietysti, että valtio ylipäänsä kunnioittaisi kuntien tai maakuntien näkemyksiä, oli ne asiat ihan mitä tahansa.
VM: Kriteerien tai olosuhteiden muututtava
Finanssineuvos Teemu Eriksson valtiovarainministeriöstä ei näe kansanäänestyksellä tässä tapauksessa todellista painoarvoa.
– Kun se on laissa säädetty asia, ja laissa ei ole säädetty että kansanäänestyksellä päätetään. Laissa on säädetty kriteerit, joita sovelletaan ratkaisuun, ja ellei kriteerit muutu, ei ratkaisukaan muutu, Eriksson sanoo.
– Ihan niin kuin muutakin lainsäädäntöä eduskunta muuttaa jos parhaaksi katsoo. Sinänsä kansanäänestyksellä ei ole merkitystä, ellei olosuhteet muutu. Työpaikkojen ja asioinnin pitäisi vaihtua Kouvolasta Lahteen, niin tilanne muuttuisi joksikin muuksi.
Iitti: Perusteet ontuvat
Maakuntajakolain mukaan maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.
VM näkee pendelöinnin ja asioinnin Iitistä suuntautuvan enemmän Kouvolaan kuin Lahteen.
Toukokuisen päätöksen mukaan ”erityisen merkittävää on, että Iitin kunnan keskustaajama Kausala on toiminnallisesti osa Kouvolan kaupunkiseutua”.
– Sehän ei pidä paikkaansa. Eihän meillä ole yhteistä infraa eikä kunnallistekniikkaa ja Kausalan ja Kouvolan kaupunkiseudun välissä on viisitoista kilometriä rakentamatonta aluetta, Lehtinen ihmettelee.
Perusteluja Iitin kulttuurihistoriallisista sidonnaisuuksista Kymenlaaksoon Lehtinen pitää ”täytenä pelleilynä”, ja hän näkee myös työsskäyntiperusteen ontuvan.
– Tilastokeskuksen vuoden 2012 lukujen mukaan Kymenlaaksossa käy Iitistä 609 työntekijä ja reilut 550 työntekijää Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla. Ero tasoittuu koko ajan, ja jos saisimme käyttöön tämänhetkisen tilanteen, niin Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla käy enemmän ihmisiä töissä kuin Kymenlaaksossa, Lehtinen uskoo.
Ja mitä se pääkaupunkiseudulla työssä käynti tähän liittyy?
Voisi muuten kysyä, miksi Iitin päättäjät eivät valittaneet valtioneuvoston päätöksestä. Vaan valitsivat kansanäänestyksen Joka maksaa maltaita, eikä johda mihinkään.
Jospa käyttäisikin ilmaisua” täyttä pelleilyä”…