Eurajoella suurimmat verotulot asukasta kohti 2014
Eurajoki keräsi eniten verotuloja asukasta kohti vuonna 2014. Kertymä oli 6374 euroa asukasta kohti. Viiden kärkikunnan joukossa olivat myös Kauniainen (6302€), Espoo (5019€), Pelkosenniemi (4679€) ja Helsinki (4756€).
Pienimmät verotulot asukasta kohti olivat pohjoispohjalaisella Merijärvellä, 2323 euroa asukasta kohti. Häntäpäässä olivat myös Polvijärvi (2381€), Ranua (2398€), Perho (2425€) ja Rääkkylä (2461€). Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen keräämistä ennakkotiedoista.
Pelkosenniemi sai yhteensä eniten verotuloja ja valtionosuuksia
Yhdessä valtionosuuksien kanssa Pelkosenniemi nousee verorahoituksen kärkikunnaksi 9098 eurolla asukasta kohti. Kärjessä on myös kolme muuta Lapin kuntaa, Utsjoki (8888€), Savukoski (8338€) ja Salla (8193€) sekä Puolanka Kainuusta (8068€).
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vähimmällä verorahoituksella asukasta kohti joutuivat tulemaan toimeen Rusko (4370 €), Jyväskylä (4631€), Masku (4633€), Hattula (4682€) ja Kontiolahti (4683€).
Valtionosuuksia sai eniten Ranua, 5416 euroa asukasta kohti. Toiseksi eniten sai Utsjoki (5382€), ja sitten seurasivat Salla (5114€), Puolanka (4987€) ja Rautavaara (4895€).
Luvussa on mukana myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja sekä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus.
Vähiten rahaa valtionosuuksista sai Espoo, 112 euroa asukasta kohti. Kauniainen sai valtionosuuksia 226, Helsinki 404, Kerava 529 ja Tuusula 539 euroa asukasta kohti.
Ranualla eniten valtionosuuksia suhteessa tuloihin
Ranualla valtionosuuksien osuus verorahoituksesta oli suurin, 69,3 prosenttia. Pudasjärvellä, Vesannolla ja Kivijärvellä se oli 62,8 prosenttia ja Sallassa 62,4.
Espoossa valtionosuuksien osuus verorahoituksesta oli vain 2,2 prosenttia. Kauniaisissa osuus oli 3,5, Helsingissä 7,8 ja Tuusulassa ja Kirkkonummella 11 prosenttia.
Asukasta kohti laskien verorahoitus kasvoi eniten 2013–2014 Reisjärvellä, 21,7 prosenttia. Kärkipäässä olivat myös Parikkala 21,1 prosenttia, Jalasjärvi 16,9, Savukoski 15,7 ja Karijoki, 11,8 prosenttia.
Eniten verorahoitus putosi Turussa, 5,1 prosenttia. Reilusti miinuksella olivat myös Kajaani (-4,6), Ypäjä (-4,5), Loviisa (-4,1) ja Pirkkala (-3,6).
Olet kylle4 oikeassa, Halo Efekti. Jo pskikknriiaie4 edelte4neene4 aikana, jos joku sellaista muistaa, ere4e4n suuren liikepankin, jonka nimen olen unohtanut, johtajana toiminut Ahti Hirvonen valitti, ette4 tavalliset tiliasiakkaat ovat pankille taakka. No, pankeista tuli kylle4 sittemmin taakka tavallisille tiliasiakkaille, mutta se on toisen biisin aihe.Joskus tuntuu kuin oikeasti olisi olemassa joku, joka tyf6kseen etsii ele4me4n valopilkkuja ja pyrkii tuhoamaan niite4. Kirjastot ovat antaneet vastinetta verovaroillemme. Koko ajan vaikuttaa silte4, ette4 joku suuri viisaus ideoi niite4 suuntautumaan johonkin muuhun kuin kirjoihin. Ehke4 kirjastoille ke4y kuten postille; postihan on erikoistunut toimistotarvikkeiden myyntiin ja vakuutusten kauppaamiseen. Kirjeiden kuljetus toimii jos toimii.Kouluverkkosuunnittelu on hilpee4e4 seurattavaa. Ne4ytte4e4 silte4 kuin suunnittelijoille kaikki tulisi aina ylle4tyksene4: le4hif6iden rakentelu, ike4luokkien koko, maahanmuuttajat, erityisopetuksen tarve, remonttitarve. Meide4n le4hif6sse4mme on kolme peruskoulua. Suunnittelivat pari vuotta sitten yhden lakkauttamista. Sitten ihmeteltiin, mihin tuota koulua ke4yve4t nelje4- tai viisisataa lasta kuljetettaisiin opiskelemaan, hehheh. Lopulta herrat pe4e4ttive4t kuitenkin jatkaa syksylle4 kouluremonttia, joka oli keskeytetty kese4n ajaksi lakkautusuhan te4hden. Sielle4 pikkuipanat sitten vipelsive4t remontin keskelle4. Kerran koulun rakenteilla oleva kattokin pe4e4si romahtamaan. Onneksi ei ollut kete4e4n alla. (Lehdisse4 ei asiaa noteerattu lainkaan.)