Sote-kentälle ristiriitaisia neuvoja
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on huolissaan liian innokkaasta sairaaloiden rakentamisesta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., ja valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala antoivat ristiriitaisia neuvoja sote-kuntayhtymien valmistelijoille Kuntaliiton sote-seminaarissa.
Laajala hillitsi etenemisessä niiltä osin kuin kyse on organisaatioiden perustamisista. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa ollaan jo perustamassa uusia kuntayhtymiä.
Myöhemmin seminaarissa puhunut Rehula antoi neuvon edetä suunnitelmien mukaan. Rehula ei nähnyt syytä keskeyttää valmistelua.
Toisaalta hän ei luvannut, että kaikki valmistelu otettaisiin sellaisenaan käyttöön.
Valmisteluissa on edetty niin pitkälle, että kustannustenjaon perusteetkin on määritelty.
Organisaatioiden rakentaminen ja ainakin kuntayhtymien perustaminen osoittautuu enemmän tai vähemmän suurelta osin turhaksi työksi jos ja kun sote-palvelut rakennetaan itsenäisten toimijoiden varaan ja rahoitus tulee valtion tai alueiden verotusoikeuden kautta.
Rehula vakuutti, että rahoitusjärjestelmä on vielä aidosti auki. Sen verran lienee kuitenkin selvää, että kuntien kautta raha ei kulje.
Riski turhasta työstä on vielä suurempi, jos nyt valmistelussa etenevät alueet ovatkin erilaiset kuin ne, jotka hallitus myöhemmin päättää.
Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa saatetaan Rehulan viesti tulkita niin, että niille olisi tulossa omat alueet.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen ei halua tulkita ministerin puhetta lupaukseksi omasta alueesta.
– Poliittinen päätös alueiden lukumäärästä tehdään lokakuussa. Sitä päätöstä odotetaan kaikkialla.
Kryptisiä neuvoja
Rehula myönsi itsekin seminaarissa, että puhuu kryptisesti, kun kehotti muistamaan hallitusohjelman kirjauksen korkeintaan 19 alueesta. Hän kehotti erikseen miettimään mitä tarkoittaa 19 aluetta ja mitä tarkoittaa korkeintaan 19 aluetta.
Erityisesti Rehula kuitenkin kannusti jatkamaan koko maassa toimintojen ja prosessien kehittämistä ja lupasi, että kaikki paikallinen ja alueellinen valmistelu, joka voidaan käyttää hyväksi, myös otetaan mukaan uudistuksessa.
Myös Myllärinen painotti, että kaikki kentällä tehty valmistelutyö täytyy hyödyntää uudistuksessa.
– Suuri osa työstä on liittynyt prosessien kehittämiseen ja uudenlaiseen tekemiseen, ja sille on käyttöä uudessa järjestelmässä.
– Jos jossakin on löydetty yhteinen tahtotila, kyllä sitä pitää kannatella kaikin tavoin.
Myllärinen kehottaa myös muistamaan luottamuspääoman. Sitä ei pidä liikaa koetella, jos uudistus todella aiotaan saada valmiiksi.
Hän huomauttaa, että kunnat ovat viime vuosina tehneet runsaasti selvityksiä, jotka eivät ole johtaneet päätöksiin. Nyt olisi tärkeää vihdoin päästä maaliin.
Seinissä kilpavarustelua
Seinien rakentaminen nousi eri tavoin esille Kuntaliiton seminaarissa. Rehula toivoi malttia, ja kävi selväksi, että sote-rakentamisesta ollaan valtion tasolla huolestuneita.
Rehulan mukaan kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että nyt pitää välttää turhaa investoimista seinin, mutta omaa rakennushanketta pidetään hyvin perusteltuna.
Rakentamisella voidaan tavoitella oman alueen palvelujen turvaamista eli käydään kilpavarustelua , jotta oman alueen palvelut säilyisivät tulevassa palveluverkon rationalisoinnissa.
Myös Pöystin selvityshenkilöryhmä kiinnitti huomiota asiaan ja esitti harkittavaksi sote-rakentamisen hillitsemistä valtiovallan toimin.
Kuntaliiton Myllärinen huomauttaa, että kaikki sote-rakentaminen ei kuitenkaan nykytilanteessakaan ole pahasta.
– Paljon rakennetaan myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä toisaalta sekä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhteisiä kohteita, jotka nimenomaan edistävät toiminnan integraatiota.
Tietojärjestelmän uudistuksen kärkeen
ICT herättää sote-uudistuksen myötä pelkoja ja intohimoja. Rehulan viesti Kuntaliiton seminaarissa oli, että potilastietojärjestelmiin tarvitaan useita toimijoita. HUS:n ja muutaman suuren kunnan Apotti-hanketta on arvosteltu liian dominoivaksi.
Kuntaliitto on tukenut Akusti-projektia. Se on johtanut Apotin rinnalla toiseen kokonaisuuteen, Una-hankkeeseen, josta kerrotaan tarkemmin täällä.
Myllärinen korostaa, että tietohallinnon kehittämisen pitää olla sote-hankkeen kärjessä.
Potilastietojärjestelmien lisäksi digitaalisten palvelujen kehittäminen työllistää ICT-asiantuntijoita.
Kuntaliiton sote-seminaarin videotaltiointi tulee lähipäivinä nähtäville Kunta.tv:n sivulla.
Suomen eturivin perustuslakijuristit ovat vuosikausia toistaneet:
perustuslain 121 § pykälä tarkoittaa
1) Suomen kuntia
2) kunnista seuraavaksi suurempia asukkaitten lähialueita.
Samalla toteutuu Euroopan unionin subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate. Suomen perustuslaki on linjassa EU:n läheisyysperiaatteen kanssa.
— Kunnista seuraavaksi suurempia asikkaitten lähialueita ovat erikoissairaanhoidon kuntayhtymät, 20 sairaanhoitopiiriä.
Läheisyysperiaate ja sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelut ovat luonteeltaan enemmän kuntien tehtäviä:
rahoittajan, budjetoijan, tuotannon järjestäjän ja tuottajan kansanvaltaista päätöksentekoa.
Lähialuedemokratia:
– Jos sosiaalipalvelut halutaan integroida alueellisesti terveyden- ja sairaanhoidon hoitoketjuihin — sote-hoitoketjuintegraatio —, on kunnista seuraavaksi suuremmat hallintoalueet 20 sairaanhoitopiirien maantieteelliset alueet mahdollisia.
Sairaanhoitopiirien valtuustoilla on perustuslain tarkoittamana samanaikaisesti:
1) rahoittajan, budjetoijan päätösvalta,
2) tuotannon järjestäjän päätösvalta.
Sama valtuusto:
– mitä, missä, millä tavalla, milloin, millä budjetilla, millä rahoituksella, millä lainanotolla, millä kilpailutuksella.
Mitään näistä ei voi eriyttää toisistaan perustuslaillisen kansanvallan toteutumiseksi.
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN HOITOKETJUINTEGRAATIO
20 sairaanhoitopiirin valtuustoista tulee 20 sosiaali- ja terveyspiirin valtuustoa.
Kansanvaltaisuus ja perustuslaki toteutuu, samoin EU:n läheisyysperiaate. Sosiaalipalvelut on silloin maksimaalisella maantieteellisellä alueella, kun periaatteessa niiden kuuluisi olla kuntien tehtäviä.
20 sote-valtuustoa:
– mitä, missä, millä tavalla, milloin, millä budjetilla, millä rahoituksella, millä lainanotolla, millä kilpailutuksella.
Kysykää eturivin perustuslakijuristeilta.