Kentällä ei myönnetä turhaa sote-valmistelua
Osassa Suomea rakennetaan sote-kuntayhtymiä, vaikka kaikki merkit viittaavat siihen, että lainvalmistelu johtaa siihen, että sote-palveluja varten perustetaan erilliset, kunnista riippumattomat itsehallinnolliset elimet.
Maakunnissa on toimille hiukan erilaisia perusteluja, mutta niissä ei myönnetä, että nyt tehtäisiin turhaa työtä. Jossakin valmistelutyöllä halutaan osoittaa alueen yhteinen vahva tahtotila, jotta se saisi oman sote-alueen. Yleisesti katsotaan, että tehty valmistelutyö joka tapauksessa palvelee alueen sote-palvelujen järjestämistä mahdollisimman lähellä, vaikka oma sote-alue jäisikin haaveeksi.
Kuntaliiton sote-seminaarissa torstaina valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala katsoi, että mitään perustamistoimia ei tässä vaiheessa kannata kunnissa tehdä, mutta peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., oli sitä mieltä että kaikkia suunniteltuja päätöksiä kannattaa viedä eteenpäin.
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ympärille ollaan rakentamassa sote-kuntayhtymää.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Keski-Pohjanmaa etukenossa
– Alue haluaa toimia etukenossa. Uskomme, että sillä tavoin voidaan parhaiten vaikuttaa. Haluamme tuoda vahvasti esiin paikallisen tahtotilan, Kokkolan kaupungin suunnittelupäällikkö Ilkka Kangas sanoo
Se tahtotila tarkoittaa erityisesti päivystyssairaalan säilymistä alueella.
Kangas perustelee päivystyssairaalan pysymistä Kokkolassa muun ohella sillä, että se sijaitsee logistisesti hyvin. Sen ansiosta sairaanhoitopiirin asiakkaista jopa viidennes tulee muiden kuin sairaanhoitopiirin kuntien alueelta.
– Haluamme tuoda esiin, että vaikka sairaanhoitopiirin asukaspohja on yksi pienimmistä, se palvelee paljon laajempaa joukkoa.
Tulijoita on erityisesti toisaalta Kalajokilaaksosta ja toisaalta Pietarsaaresta ja saaristosta.
– Kalajokilaaksosta on pitkä matka Ouluun ja Pietarsaaresta Vaasaan, sanoo Kangas.
Kalajokilaakson kunnat kuuluvat Oulunsairaanhoitopiiriin ja Pietarsaari erityisesti kielisyistä Vaasaan. Myös näiden alueiden kunnat ovat tervetulleita sote-yhteistyöhön.
Kangas ei halua arvioida, mikä olisi alueelle toiseksi paras vaihtoehto, jos omaa sote-aluetta ei saada.
– Odotamme ja toivomme, että asiat etenevät suotuisasti. Mitä suurempi on tuleva alueiden määrä, sitä todennäköisempää on, että saamme tänne oman alueen.
Keski-Pohjanmaalla ei ole tarkoitus vielä muodollisesti päättää kuntayhtymän perustamisesta. Seuraavaksi odotetaan hallituksen päätöstä sote-alueiden määrästä.
Toistaiseksi kuntien puhevalta on delegoitu hankkeenohjausryhmälle, Kangas kertoo.
Ainakin osa toteutuu
Etelä-Savossa ollaan myös perustamassa kuntayhtymää.
Muutosjohtaja Jouko Luukkonen ei usko, että tulee tunnetta turhasta työstä, vaikka tavoite omasta sote-alueesta ei toteutuisikaan.
– Joka tapauksessa tulee jonkinlaista alueellista toimintaa, ja ainakin osa suunnitelmista toteutuu. Tämä on kuntien tahto, joka halutaan viedä eteenpäin.
Luukkonen ei pidä peruspalveluministeri Rehulan kehtotusta jatkaa valmistelua lupauksena siitä, että oma sote-alue olisi tulossa.
– Kyllä se tulkinta on ennenaikainen, mutta olihan se mukava kuulla.
Etelä-Savossa silti uskotaan, että maakuntapohjainen ratkaisu olisi paras ja Etelä-Savo saisi oman sote-alueen.
Savonlinnan seutu ei ole mukana valmistelussa, mutta kolme Itä-Savon kuntaa on.
Luukkonen ei ota kantaa siihen, mitä Savonlinnassa tehdään.
– Päätökset tehdään muualla ja savonlinnalaiset ratkaisevat itse kantansa.
Etelä-Savon kuntajohtajat käsittelevät asian etenemistä tiistaina. Kuntien hallituksissa sote-kuntayhtymä on esillä 14.9. ja valtuustoissa 28.9.
Pohjois-Karjalassa korostetaan prosessien kehittämistä
Myös Joensuun tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen kiistää painokkaasti turhan työn. Pohjois-Karjalassa kuntayhtymän perustaminen on myös pitkällä.
Kuosmasen mukaansa valmistelutyö on juuri sitä, mitä Tuomas Pöystin työryhmän paperissa määritellään tarpeelliseksi.
– Me rakennamme tehokasta palvelutuotantojärjestelmää. Se on varmasti hyödyllistä.
Kuosmanen huomauttaa, että valtion sote-uudistuksen voimaanastumiseen on vielä aikaa. Kuntayhtymä voi sinä aikana säästää pohjoiskarjalaisten vähiä rahoja.
– Päättäjät ovat aluksi kuntien valitsemia, myöhemmin mahdollisesti suorilla vaaleilla valittuja, mutta ei se ole ongelma, Kuosmanen sanoo. Samoin tuotantoketjut toimivat vaikka rahat tulevat myöhemmin valtion kautta tai muuten.
Kuosmanen sanoo, että Pohjois-Karjalassa sote-aluetta valmistellaan nimenomaan tuotannon kannalta. Hän ei myönnä, että kuntayhtymän perustamisella yritettäisiin vaikuttaa tulevien sote-alueiden rajoihin.
Asiassa on edetty eri puolilla maata kovin eri tahtiin. Myös Lapissa on aktiivinen valmistelutyö käynnissä. Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla ollaan enemmän odottavalla kannalla.
Perustuslain 121 §:n mukaan Suomen kuntien asukkailla on itsehallinto.
Voimassa olevan lain mukaan kaikki Suomen kunnat kuuluvat omaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään, joita on 20.
Perustuslaki 121 §
Sairaanhoitopiirien jäsenkunnat voivat perustaa kenenkään estämättä sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän.
Perussopimus
20 sairaanhoitopiiriä voivat kirjoittaa omalle alueelle parhaiten soveltuvan ”sote-lain” — kuntayhtymän jäsenkuntien yhteisen perussopimuksen.
Kysykää oikeuskanslerilta.