Kunnat käyttävät palveluseteliä vain vähän

Kaikki Suomen 30 suurinta kuntaa tai kaupunkia käyttävät palveluseteliä. Sitä käytetään kuitenkin vielä todella vähän. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä selvityksestä.

Suhteessa eniten palveluseteliä käytti vuonna 2014 Kotka, mutta sekin tuotti palvelusetelillä vain 3,5 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista. Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa käyttö on lähes olematonta.

– On hyvä, että hallitus lupaa ohjelmassaan käynnistää kuntien kanssa kokeilun palvelusetelijärjestelmän laajentamiseksi, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoi keskiviikkona Kuntamarkkinoilla.

Kujalan mukaan selvityksen tulos ei ollut yllätys.

– Palvelusetelit ovat jääneet puheen tasolle monessa kunnassa. Toisaalta kunnissa on tiedossa, että palvelusetelit toisivat tehoa palvelutuotantoon.  Kysymys on tiedon puutteesta.

Kunnat eivät osaa kertoa palvelusetelin tuomia säästöjä

Palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on selvituksen mukaan noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Yli puolet kunnista ja kaupungeista ei kuitenkaan osannut kertoa, miten isoja euromääräisiä säästöjä palvelusetelin käyttö oli tuonut.

– Jotta kunta voi tuottaa sote-palveluja tehokkaasti, sen pitää tietää palvelujen tuotantokustannukset. Myös palvelutuotannon ja kuntatalouden strateginen johtaminen on vaikeaa, jos kustannuksia ei tiedetä, Kujala sanoi.

Säästöjä tuli myös investoinneissa ja tilakustannuksissa. Palveluseteli helpotti henkilöstön rekrytointia ja antoi tilaa muulle työlle. Kunnat näkivät myönteisenä sen, että palvelusetelijärjestelmä vapauttaa kilpailuttamiselta.

Palveluseteliä pidettiin joustavana ja nopeana tapana järjestää lakisääteisiä palveluja. Useamman kunnan kokemuksen mukaan palveluseteli helpotti myös talouden seuraamista ja talousarviossa pysymistä. Merkittäviä säästöjä arvioitiin syntyvän siitä, että palvelusetelillä tuotanto on aina vastikkeellista. Kunta maksaa vain käytetyt setelit, eikä esimerkiksi käyttämättömistä vastaanottoajoista.

Pk-yrityksille myönteiset vaikutukset

Yli kolmannes vastanneista mainitsi kuntalaisten hyötyneen palvelusetelistä. Valinnanvapaus oli lisääntynyt ja palveluihin pääsi helpommin ja nopeammin. Lisäksi palvelusetelin ansiosta kunnan palvelutuotanto monipuolistui.

Kolmannessa kyselyyn vastanneista kunnista palveluseteli kasvatti yritysten määrää. Erityisen myönteisenä palvelusetelin vaikutukset nähtiin pk-yrityksille.

– Pk-yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, eli palvelusetelin käyttö auttanee myös tarjoamaa lisää työpaikkoja kunnassa, Kujala tulkitsee tulosta.

Palvelusetelin käyttöönottoa pitää Kujalan mukaan helpottaa.

– Lisäksi kunnille pitää luoda yhteinen malli oman palvelutuotannon kustannusten laskemiseen, jotta julkisen sektorin ja yrityksien palvelutuotannon hinnat olisivat vertailukelpoisia.

Kujala ehdotti myös kokeilua, jossa asiakkaalle annettaisiin oikeus hakeutua terveyspalveluissa palveluseteliä käyttäväksi asiakkaaksi.

– Kuntalainen voisi siis nykyiseen tapaan kerran vuodessa valita palveluntuottajan, mutta terveyskeskuksen rinnalla olisi mahdollisuus valita palveluseteliasiakkuus eli automaattinen oikeus hyödyntää palveluseteliä.