Professori Vartiainen HS:ssa: Soten aluerajoja tarkasteltava kriittisesti
Tutkimuksesta on vaikea löytää vahvaa näyttöä siitä, miksi 9–12 itsehallintoaluetta olisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä merkittävästi tehokkaampi ratkaisu kuin nykyiseen maakuntajakoon perustuva malli, kirjoittaa yhteiskuntamaantieteen professori Perttu Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta Helsingin Sanomissa.
Tuomas Pöystin työryhmän elokuussa julistamassa raportissa itsehallintoalueiden määräksi esitettiin 9–12.
Vieraskynä-palstan kirjoituksessaan, joka on otsikoitu Aluerajoja tulee tarkastella kriittisesti sote-uudistuksessa, Vartiainen muistuttaa, että alueiden määrää tärkeämpi kysymys on hallinto- ja rahoitusmalli.
– Jos väliasteen pohjaksi valitaan maakuntajako, sen tueksi tarvitaan vahvoja kannusteita maakuntien yhteistyölle. Kaikissa malleissa tulee ratkaista myös yliopistosairaaloiden asema. Tässäkin vaaditaan väistämättä maakuntien rajat ylittävää yhteistyötä, Vartiainen kirjoittaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hän toteaa, että monissa Euroopan maissa trendinä on tukea verkostomaisia rakenteita sen sijaan, että vahvistettaisiin hallintohierarkioita.
– Eurooppalaisessa aluetutkimuksessa keskustelua käydään siitä, tarvitaanko hallinnossa lainkaan rajattuja alueita. Aluetaloudet rakentuvat verkostomaisesti, ja kansalaiset kiinnittyvät useille alueille. Paikkakuntien elinvoima ja tehokas aluerakenne syntyvät lähempänä kansalaisia ja yrityksiä vahvan paikallisen päätöksentekokyvyn ja kumppanuuksien avulla, Vartiainen kirjoittaa.
Vieraskynä 14.9.2015 HS:n verkkosivuilla
