Suuri joukko nuoria elää yhteiskunnan syrjällä
Liian moni suomalainen nuori ei selviä kuivin jaloin peruskoulusta aikuisuuteen. Suomessa oli vuonna 2013 noin 45 000 toisen asteen koulutuksesta ja työelämästä syrjään jäänyttä nuorta.
Nuorten ongelmia pohtinut Yhteiskunnan syrjällä –hanke on etsinyt keinoja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseksi. Hankkeessa tuotettiin suositukset päätöksentekijöille, joissa esitetään, millä tavalla nuorten auttamisen esteitä ja palveluiden päällekkäisyyksiä voidaan purkaa.
Hanke suosittelee, että nuorten matalan kynnyksen palvelu tarvitaan jokaiseen kuntaan, nuoren tulee saada oma luottotyöntekijä ja yksi suunnitelma. Nuorten tukijärjestelmää on johdettava kokonaisuutena ja elämän eri nivelvaiheisiin liittyvistä tukiansoista on päästävä eroon. Toimeentulotuen sijasta nuorille tulisi saada tulevaisuustuki.
Rahoitusta tarvitaan
Kuntaliiton nuorisoasian erityisasiantuntija Kari Sjöholm pitää esityksiä hyvinä, mutta korostaa pallon olevan monessa suhteessa valtakunnan tason päättäjillä. Rahaa tarvitaan, jotta toimintaa voidaan kehittää ja pyörittää kunnissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Meillä on kunnissa 500 etsivän nuorisotyön tekijää. Määrä on tuplaantunut 4-5 vuodessa. Nyt vain budjettiesityksessä on esitetty 7,5 miljoonan euron leikkausta etsivän nuorisotyön määrärahoihin. Kunnat eivät voi tuota leikkausta paikata, Sjöholm huomauttaa.
Kunnissa on yksinkertaisilla keinoilla pystytty saamaan syrjäpoluille eksyneitä nuoria takaisin oikealle uralle. Ennalta ehkäisevän työn merkitys on äärettömän tärkeä.
-Se on hyvin tärkeää, että kunnissa panostetaan lasten ja nuorten harrastamisen liikkumiseen. Suomessa on kunnilla noin 34.000 liikuntapaikkaa ja lähes joka kunnasta löytyy nuorisotilat. Harrastaminen on paras keino ehkäistä syrjäytymistä. Syrjäytymisen ehkäiseminen on asenteista ja ihmisistä kiinni, Kari Sjöholm painottaa.
Kymenlaaksossa vaikeaa
Hankkeen puitteissa tehty maakunnittainen tarkastelu osoitti, että Kymenlaaksossa tilanne syrjäytymisen suhteen on sekä kotimaista kieltä puhuvien että vieraskielisten nuorten kohdalla heikoin. Siellä yli neljännes vieraskielisistä ja noin 7 prosenttia kotimaista kieltä puhuvista nuorista on koulutuksen ja työn ulkopuolella ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Vierasta kieltä puhuvien tilanne on heikko myös Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Savossa. Kotimaista kieltä puhuvilla tilanne on heikko Kymenlaakson lisäksi myös Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä.
Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen –julkaisu toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen toteuttamiseen osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita Itä-Suomen yliopistosta, Diakonia-ammattikorkeakoulusta, Helsingin Diakonissalaitoksesta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tilastollisen analyysin tuotti Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö emeritus Pekka Myrskylä.
Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen – julkaisu netissä
