Etelä-Karjala haluaa itsehallinnon pilottialueeksi
Etelä-Karjalassa halutaan sopimus aluehallintopilotista nopeasti.
Etelä-Karjala haluaa toimia alueellisen itsehallinnon pilottialueena, kun hallitus alkaa suunnitella ja toteuttaa aluehallintouudistusta.
Etelä-Karjalan kunnat, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Etelä-Karjalan liitto esittävät, että Etelä-Karjala aloittaisi vuonna 2018 pilottiluonteisena itsehallintoalueena, jonka päättäjät valitaan vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä.
Itsehallintoalueen tehtäviin kuuluisivat nykyisten maakunnallisten kuntayhtymien lisäksi työllisyydenhoitoon, elinkeinojen edistämiseen ja mm. joukkoliikenteen järjestämiseen ja maankäyttöön liittyviä tehtäviä valtion aluehallinnosta.
Pilotointi olisi osa sote-uudistusta, ja sen kokemuksia voisi hyödyntä valtakunnallisesti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Esityksen mukaan Etelä-Karjala olisi hyvä pilottialue juuri Eksoten vuoksi. Sote-piiri on toteuttanut sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon integraatiota vuodesta 2010 lähtien.
Vuoden 2016 alusta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin täysjäseneksi liittyy myös Imatran kaupunki, jonka myötä Eksote kattaa kaikki Etelä-Karjalan maakunnan kunnat.
– Se merkitsee, että sote-uudistuksen keskeinen tavoite perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen täydellisestä integraatiosta toteutuu Etelä-Karjalassa jo 2016, Etelä-Karjan liiton kannanotossa todetaan.
– Korostamme, ettei jo toimivia ratkaisuja pidä vaarantaa, kun hallitus linjaa lokakuussa itsehallintoalueiden lukumäärää.
Etelä-Karjalassa onkin toiveena sopimus asiasta jo tämän kuun aikana.
Perustuslakivaliokunnan mukaan Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiristä, kuntayhtymästä, vapaaehtoisesti perussopimuksella synnytetty sosiaali- ja terveyspiiri, kuntayhtymä, on perustuslain mukainen julkisen hoitoketjuintegraation rahoittaja-järjestäjä-tuottaja:
– perustuslailliset budjettipäätökset ja tuotantopäätökset.
Päätösvallasta ei voi eriyttää mitään aiheuttamatta perustuslaillisen ongelman.
Suora vaalitapa ei ole itsemääräämisoikeuden kannalta parempi kuin kuntayhtymävaltuusto, jossa on edustajat kaikkien kuntien valtuustoista ja poliittiset voimasuhteet toteutuvat joka neljäs vuosi järjestettyjen kuntavaalien mukaisesti sairaanhoitopiirin/sote-piirin alueella.
Perustuslaillinen rahoitus ja palvelut on sovittu itsehallinnollisen kuntayhtymän perussopimuksessa. Itsehallinnollinen, perustuslaillinen kuntayhtymä budjetoi ja järjestää sote-tuotannon julkisen hoitoketjuintegraation.
Kuntayhtymä toteuttaa valtakunnallista yhdenvertaisuutta. Valtio turvaa rahoituksellisesti yhdenvertaisuuden kaikkialle Suomeen, mikä edellyttää kuntakohtaista rahoitustarpeen tuntemusta. Perustuslaillisesta rahoitusperiaatteesta valtio ei pääse eroon millään keinoin.
– Soten hoitojetjuintegraation tuotannon jonotusajat ovat yhdenvertaiset Sipilän hallituksen ja eduskunnan toivottavasti lähitulevaisuudessa säätämän lain mukaisesti. Valtio ei voi toimia perustuslain yhdenvertaisuuden vastaisesti rahoittaessaan julkista hoitoketjuintegraatiota. Valtio eli Sipilän hallitus ei voi rahoittaa yksityisiä sote-bisneksiä aiheuttamatta perustuslaillisia ongelmia.
Kuntayhtymän perustuslaillisesti itsehallinnollisilla asukkailla on itsemääräämisoikeus PL 121 §, ensimmäinen momentti; sairaanhoitopiirin/sote-piirin itsehallinnollisilla asukkailla on perustuslain 121 §:n neljännen momentin mukaan itsehallinto omista sairaaloista ja sote-hoitoketjuintegraatiosta.
Suomen perustuslaki – perustuslakivaliokunta – on yhdenvertainen kaikkia 20 sairaanhoitopiiriä kohtaan. Ei vain Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirille. Ymmärrettävää
– Perustuslakivaliokunta ei voi antaa erilaista lausuntoa Sipilän hallitukselle ja eduskunnalle selektiivisesti jostakin tietystä itsehallinnollisesta sairaanhoitopiiristä, jolla on kunnallinen itsehallinto eli asukkaitten perustuslaillinen itsehallinto OMAN alueen sairaaloista ja niihin liittyvästä julkisesta hoitojetjuintegraatiosta, budjetista ja tuotannosta.
Itsehallinnollisissa 20 valtuustossa päätetään vain ja ainiastaan oman sairaanhoitopiirin julkisesta sotesta, ei yksityisestä sotesta.
20 sote-kuntayhtymien ei tarvitse järjestää euroopanlaajuusta sote-kilpailutusta.
Muiden sairaanhoitopiirien asukkaitten perustuslailliseen itsehallintoon ei sekaannuta.
Kommentteja?
Eksoten hallitus ja valtuusto sekä jäsenkunnat vastaavat siitä, että Etelä-Karjala on niiden osalta osaoptimoinnista vapautunut sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjuintegraatio:
– mikään jäsenkunta tai itse Eksote ei voi siirtää kustannuksia toisten rahoittajakuntien maksettavaksi.
Aalto yliopisto ja Kunnallisalan kehittämissäätiön soisi selvittää juuria myöten, mitkä rahoittajatahot Etelä-Karjalan itsehallinnollisen sairaanhoitopiirin alueella harrastavat a) tahallisesti b) tahattomasti
1) kuntataloudelle haitallista osaoptimointia
2) valtiontaloudelle haitallista osaoptimointia.
Uutisvuoksi verkossa 1.10.2015: Eturivin uudistaja, sanoi brittilehti Eksotesta