Huoli kuntien nuorisotyöstä kasvaa
Hallituksen aikeet karsia etsivän nuorisotyön rahoitusta lisäävät epäilevää mieltä kunnissa, sanoo Allianssin Eero Rämö.
Kolmannes kunnista on vähentänyt nuorisotyön rahoitusta ja 40 prosenttia kunnista uskoo rahoituksen laskevan seuraavan viiden vuoden aikana, selviää Allianssi ry:n ja Kuntaliiton Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -raportista.
Kyselyyn vastasi 191 kuntien nuorisopalveluiden edustajaa eli 63 % Suomen kunnista. Kuntien ja valtiontalouden tilanne sekä leikkauspaineet heijastuvat huolena kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotuksiin.
Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n puheenjohtajan Eero Rämön mukaan uudet työmuodot ovat vaikuttaneet nuorisotyön työtapoihin ja resursseihin.
– Etsivän työn laajennuttua nuorisotyön henkilöstö on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut yli puolessa vastanneista kunnista ja nuoret ovat saaneet tarvitsemaansa tukea, Rämö sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Nyt valtio on karsimassa etsivän työn rahoitusta ja monessa kunnassa myös ennaltaehkäisevään nuoriso-yöhön kohdistuu leikkauspaineita. Aiempi tulevaisuuden odotuksiin liittynyt optimismi on vaihtunut epäilykseen.
Hallitusohjelman liitteisiin kirjattu kuntien tehtävien harkinnanvaraistaminen vaikutti yli puolella vastaajista odotuksiin nuorisotyön arvostuksen ja resurssien kehityksestä.
Uusi hallitusohjelma huolestuttaa viranhaltijoita paitsi nuorisotyön tulevaisuuden vuoksi, myös kokonaisvaltaisesti nuorten hyvinvoinnin edellytysten kannalta.
– Nuorisotyön koetaan muuttuneet entistä vaativammaksi. Nuorisotyön viranhaltijoiden oma arvostus nuorisotyötä kohtaan sekä heidän kokemansa kunnan viranhaltijoiden arvostus on edelleen kasvusuunnassa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm toteaa.
– Vaikka arvostuksen kasvu on hidastunut ja joissakin kunnissa jopa pysähtynyt, edelleen 76 prosenttia vastaajista kokee nuorisotyön merkityksen kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana.
Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -julkaisu (pdf)
