Sote-uudistus rakentuu itsehallintoalueiden varaan. Itsehallintoalueille siirtyisi muun muassa nykyisten sairaanhoitopiirien toiminta. (kuva: Ville Miettinen)

Kaksi kolmesta valtuutetusta (69 %) ja reilu puolet (56 %) kuntajohtajista rahoittaisi uusien itsehallintoalueiden vastuulle tulevat tehtävät valtion kukkarosta.

Tiedot käyvät ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä. Kyselyyn vastasi neljännes valtuutetuista ja noin puolet kuntajohtajista.

Itsehallintoalueen omaa verotusta kannattaa vajaa kolmannes (31 %) valtuutetuista ja vajaa puolet (44 %) kuntajohtajista. Joka kymmenes valtuutettu (11 %) ja joka viides (22 %) kuntajohtaja hyväksyisi itsehallintoalueen veron sellaisenaan, sekä joka viides (20 %) valtuutettu ja kuntajohtaja (22 %) verokaton kanssa.

Voimakkaimmin itsehallintoalueen omaa verotusoikeutta puoltavat vihreiden valtuutetut, joista kaksi kolmesta (66 %) on sen kannalla. Vasemmistoliiton valtuutetuista puolet (50 %) niin ikään tukee omaa veroa itsehallintoalueille. Vahvimmin valtion rahoituksen kannalla ovat SDP:n valtuutetut (77 %).

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Yli puolet valtuutetuista (55 %) ja lähes kaksi kolmesta (63 %) kuntajohtajista siirtäisi kuntien tälle hetkellä omistamat sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöt ja muun omaisuuden uusille itsehallintoalueille. Puolueittain tarkastellen vain RKP:n (56 %) ja perussuomalaisten (51 %) valtuutettujen pieni enemmistö pitäisi omaisuuden kunnilla.

Valtuutetuilta ja kuntajohtajilta kysyttiin heidän mielestään parasta vaihtoehtoa omaisuusjärjestelyksi sote-uudistuksen yhteydessä. Vaihtoehtoina olivat omaisuuden siirtäminen itsehallintoalueille tai sen jääminen kunnille.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki tutkimuksen 10.-24.9.2015 välisenä aikana Manner-Suomen alueen kaupunkien ja kuntien valtuutetuille, kaupunkien ja kuntien johtajille, maakuntajohtajille ja sairaanhoitopiirien johtajille suunnatulla Survey Pal -kyselyllä. Kyselyyn vastasi 2 022 valtuutettua (vastausprosentti 25), 142 kuntajohtajaa (vastausprosentti 47), 14 maakuntajohtajaa (vastausprosentti 78) ja 12 sairaanhoitopiirin johtajaa (vastausprosentti 60).

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*