Emeritusprofessori Paloheimo: Itsehallintoalueet ja vaalipiirit yhdenmukaisiksi
Emeritusprofessori Heikki Paloheimo (kuva: Tampereen yliopisto/Teemu Launis)
Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessorin Heikki Paloheimon mukaan olisi luontevaa, jos tulevat itsehallintoalueet ja eduskuntavaalien vaalipiirit olisivat alueiltaan yhdenmukaisia.
– Kun muutoksia aluerajoihin nyt joka tapauksessa tehdään, kannattaisi vakavasti harkita itsehallintoalueiden ja vaalipiirien saattamista yhdenmukaisiksi. Ruotsin malli olisi käyttökelpoinen, siellähän vaalipiirien ja maakuntien rajat ovat pääsääntöisesti yhdenmukaiset, ja järjestelmä on pysynyt samana vuosikymmeniä, Paloheimo sanoo Kuntalehdelle.
Yhdenmukaiset rajat vahvistaisivat myös alueiden identiteettiä.
– Eduskuntavaaleissa suurelle osalle äänestäjistä on tärkeää, että edustaja kantaa huolta maakunnan asioista, Paloheimo sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Puolueilla voi olla valmiutta maakuntavaaleihin
Paloheimo arvioi, että Suomessa voi nyt olla valmiutta myös aluetason vaaleihin.
Puoluepoliittiset intohimot ovat aiemmin olleet niiden esteenä: keskusta on ollut maakuntavaalien kannalla, kokoomus ja SDP niitä vastaan.
– Kuntien tilanne on muuttunut, kun niiden tehtäviä on jatkuvasti lisätty. Varsinkin pienille kunnille palvelujen tuottamisen velvoitteet ovat tulleet liian raskaiksi. Vaalit olisivat mielestäni perustellut, jos itsehallintoalueisiin kootaan laajasti myös muita tehtäviä kuin vain sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja niille tulee verotusoikeus.
Pienet vaalipiirit eivät ole ongelma
Parhaillaan eduskunnassa on käsiteltävänä viime vaalikaudella lepäämään jäänyt perustuslain muuttaminen siten, että eduskuntavaalien vaalipiirien lukumäärää vähennettäisiin 12–18 vaalipiiristä 9–12 vaalipiiriin.
Pyrkimyksenä on laskea asukasluvultaan pienenevien vaalipiirien piilevää äänikynnystä. Erilaisiin vaalijärjestelmiin perehtynyt Paloheimo antoi lakihankkeesta lausuntonsa syyskuussa. Hänen mielestään muutos ei ole tarpeellinen.
– On hämmentävää, että Suomessa tähän kysymykseen ei ole löydetty ratkaisua, vaikka asiaa on pohdittu vuosikymmeniä, hän sanoo.
Paloheimon mukaan läntisessä Euroopassa on lukuisia maita, joissa valtiopäivävaalien vaalitulosta lasketaan kahdella, jopa kolmella tasolla tasauspaikkajärjestelmiä käyttäen.
– Kun laskentamenetelmä on käyttökelpoinen, poliittinen suhteellisuus valtakunnan tasolla voidaan turvata, vaikka osa vaalipiireistä olisi pieniä ja vaalipiirien koko vaihtelisi selvästi. Näin toimitaan muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Demokratia ja läheisyysperiaate Euroopan unionissa
Ruotsin demokratian ja läheisyysperiaatteen vastaavuus Suomen perustuslakiin:
Taso 1
Ruotsin kunnat vastaa Suomen perustuslain 121 §:n 1. momentin kuntia.
Taso 2
Ruotsin maakäräjäkunnat, landsting, vastaa Suomen perustuslain 121 §:n 4. momenttia ja Suomen 19:ää identiteettimaakuntaa:
– Ahvenanmaan maakunta ja Manner-Suomen 18 maakuntaa ovat identiteettimaakuntia. Tarkoittaa sitä, että asukkailla on voimakas tarve vaikuttaa omiin asioihin äänestämällä. Identiteettimaakunnissa on erilaisia toivomuksia ja tarpeita, joihin on rikkumaton itsemäätäämisoikeus – autonomia.
– identiteettimaakunnat pitävät sisällään kunnat; identiteettimaakuntien perustuslaillisesti itsehallinnolliset asukkaat (PL 121 §:n 4. momentti) ovat samoja kuin identiteettimaakuntien sisään jäävien kuntien perustuslaillisesti itsehallinnolliset asukkaat ( 121 §:n 1. momentti).
Taso 3
Ruotsin ja Suomen parlamentti.
Taso 4
Euroopan parlamentti.
RUOTSI
Lähde: Sveriges Kommuner och Landsting. Verkossa: skl.se
Lainaus alkaa
Därför är självstyrelse bra
Den kommunala självstyrelsen handlar om frihet och ansvar. Frihet för kommuner, landsting och regioner att själva kunna fatta beslut som gagnar medborgarna. Ansvar för att utveckla ett väl fungerande samhälle och att ta till vara på och hushålla med gemensamma resurser
De förtroendevaldas närhet till den kommunala verkligheten ger dem möjlighet till överblick och helhetssyn. De förtroendevaldas närhet till medborgarna skapar förutsättningar för väl förankrade beslut som tillgodoser önskemål och behov.
Lainaus loppu
Lisää verkossa.
Lokala förutsättningar får styra
Ruotsissa keskimääräinen äänestysprosentti, valdeltagande, VDT
2014
Kuntavaali 82,84 %
Maakuntavaali 82,44 %
Eduskuntavaali 85,81 %
Hallituksen esitys lähtee lausuntokierrokselle PL 121 §:n 1. ja 4. momentteihin sisältyvä demokratiakylki edeltä.
– Kokonaisuus on hallittava alusta lähtien, ettei tule hallitukselle aikapula ja takapakkia perustuslakivaliokunnassa.
Demokratia ja rahoitus
Jokaiselta kuntaverovelvolliselta verotietokone laskee osuuden:
1) oman kunnan budjettiin; PL 121 § 1. momentti
2) oman maakunnan budjettiin; PL 121 § 4. momentti.
Verotietokone laskee osuudet sen jälkeen, kun eduskunta on ilmoittanut vuosittain:
1) kunnille tulevat rahoitusperiaatteen valtionosuudet
2) 19 maakunnalle tulevat rahoitusperiaatteen mukaiset valtionosuudet.
Rahoitusperiaate
Valtio vastaa riittävästä rahoituksesta: sekä PL 121 § 1. ja 4. mom. että PL 19 § yhtä aikaa kymmeniä vuosia eteenpäin.
Perustuslakivaliokunta on johtanut perustuslain 121 §:n 1. momentista rahoitusperiaatteen.
Uudistuksessa rahoitusperiaate koskee
1) sekä 121 §:n 1. momentin perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kunnille
2) että 121 §:n 4. momentin perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten 19 identiteettimaakunnalle.
3) Perustuslaki 19 § ja rahoitusperiaate.
Rahoitusperiaate pitää sisällään PL 19 ja 121 pykälät.
Eduskunnan on toimittava rahoitusperiaatteen mukaisesti: sekä PL 121 §:n 1. momentin että 4. momentin kuntien ja maakuntien palvelupaletissa sekä yhdenvertaisuus että itsehallinto säilyvät.
Kommentteja perustuslakiasiantuntijoilta, demokratia-asiantuntijoilta, vaalijärjestelmäasiantuntijoilta verotusasiantuntijoilta?
Hallituksen esitys lähtee lausuntokierrokselle PL 121 §:n 1. ja 4. momentin sisältävä demokratiakylki edeltä.
Perustuslakivaliokunnassa tulee ongelmia, mikäli pääministeri Sipilä lähettää lausuntokierrokselle esityksen, jossa perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten identiteettilähialueita loukataan.
Perustuslailliset ongelmat:
Soten järjestämispäätöksiä ei voi tehdä missään osassa Suomea – valtuustossa, jonka valintaan osallistuvat useiden sairaanhoitopiirien alueella asuvat.
Järjestämispäätökset on tehtävä perustuslaillisessa demokraattisessa valtuustossa, joka edustaa perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten sote-identiteettilähialuetta.
Sopivia sote-identiteettilähialueiden valtuustoja ovat nykyiset 20 sairaanhoitopiirin valtuustot, joista suurin osa edustaa myös 19 identiteettimaakuntaa. Perustuslaillisen kansanvaltaisen demokratian vertailussa sairaanhoitopiiri on demokraattisesti vahvempi.
LEVEÄT HARTEET
– valtio ryhtyy noudattamaan perustuslakia, rahoitusperiaatetta, säntillisesti:
Suuria säästömahdollisuuksia sisältävä sote-uudistus etenee kansallisesti nopeimmin 20 sairaanhoitopiiririen jaon perusteella, kunhan valtio lopettaa pitkälti toistakymmentä vuotta jatkuneen – perustuslain vastaisen, valtion rahoitusosuuksilla kiristämisen.
– Sairaaloihin investoinnit saadaan nopeasti maksetuksi, kun pääministeripuolue lopettaa valtionhallinnolla vivuttamisen ja vitkuttamisen!
Kaikki sote-mallit, joissa valtio kiristää rahoituksellisesti perustuslaillisesi itsehallinnollisia, identiteettikuntien ja identiteettilähialueiden, asukkaita, ovat perustuslain 121 pykälän 1. ja 4. momentin sekä perustuslain 19 pykälän vastaisia esityksiä.
Pääministeri Sipilän ei pidä lähettää perustuslain vastaisia esityksiä lausuntokierrokselle:
– pelkkää kansallisen ajan ja miljardien tuhlausta.
PÄÄMINISTERI SIPILÄN EI PIDÄ SÄÄTÄÄ TURHIA NORMEJA JA LAKEJA
Vapaaehtoisilla, nykyisistä 20 sairaanhoitopiiristä perustetuilla sosiaali- ja terveyspiireillä, kuntayhtymillä, saavutetaan 1,8–3 miljardin euron vuosisäästöt. Meneillään olevat sairaalainvestoinnit ovat yhtä suuret.
Tämän suurempiin säästöihin ei päästä Sipilän-Soinin hallitusohjelmalla.
PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN
Ovatko nykyiset 20 sairaanhoitopiiriä, asukkaittensa identiteettilähialueita (PL 121 pykälän sekä 1. että 4. momentti) perustuslaillisia vai perustuslain vastaisia?
Voivatko pääministeri Sipilä tai valtiovarainministeri Stubb loukata yhtään identiteettilähialuetta, sairaanhoitopiiriä, lakisääteisellä pakkoliittämisellä toiseen sairaanhoitopiiriin? Vastaavuus kuntien pakkoliittämiseen?
Demokraattisesti pakkoliitettäisiin kahden tai useamman sairaanhoitopiirin alueiden sisällä olevien kuntien asukkaitten palveluja koskeva päätöksenteko.
Perustuslakiin kuuluu, että kuntia suuremmalla asukkaitten identiteettilähialueen valtuustoissa ja niiden sisään jäävien kuntien valtuustoissa tehdään kaikki päätökset niistä asioista, jotka luonteensa puolesta kuuluvat joko kunnille tai niistä muodostetuille lähialueille:
tuotanto
budjetti
järjestäminen
rahoitus
hallinto
Näin on sekä nykyisissä kunnissa että 20 sairaanhoitopiirissä, joista tehdään vapaaehtoisesti sosiaali- ja terveyspiirit.
Kommentteja eturivin perustuslakijuristeilta?
Oikeuskansleri
Mitä tietoa kuntien perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten on saatava oikeuskanslerin mielestä, ennen kuin Sipilän hallitus loukkaa kuntien asukkaitten perustuslaillista oikeutta äänestää oman lähialueen perustuslaillinen identiteettivaltuusto ennen kuin perustuskakivaliokunta siirtää päätöksenteon kauas kuntien asukkaista, joiden omia sote-asioita itsemääräämisvalta, autonomia, koskee?
Vaalipiirejä pitää siten, että niiden määrä vastaa tulevia sote-alueita.