Kaakossa ja Kainuussa heikko usko työssä jaksamiseen
Tutkituista 20-vuotta täyttäneistä suomalaisista 26,8 % ei usko jaksavansa töissä vanhuseläkkeelle asti. (Kuva: Ville Miettinen)
Kouvolassa on Suomen heikoin usko työssä jaksamiseen eläkeikään saakka, kun vertaillaan yli 50 000 asukkaan kaupunkeja: noin kolmannes (31 %) kouvolalaisista 20 vuotta täyttäneistä ja 30,5 % kouvolalaista 20—54-vuotiaista ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka.
Seuraavina tilastossa tulevat Kotka (29,5 %) sekä Mikkeli ja Lappeenranta (29,3 %).
Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH), jonka alueraportti 2013–15 julkaistiin eilen.
Tutkimusaineiston mukaan koko maan 20—54-vuotiaista neljännes (25,6 %) ei usko jaksavansa työskennellä vanhuseläkkeelle asti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pienemmistä, 30 000-50 000 asukkaan, kaupungeista heikoin usko vanhuseläkkeelle asti jaksamiseen oli Imatralla, jossa 33,2 % 20 vuotta täyttäneistä ei pidä todennäköisenä, että jaksaa työskennellä vanhuseläkkeelle asti.
Maakunnista usko työssä jaksamiseen oli alhaisinta Kainuussa, jossa 20 vuotta täyttäneistä 33,4 % ei uskonut jaksavansa vanhuseläkkeelle saakka.
THL:n mukaan työssä jaksamisessa on havaittu väestöryhmien välisiä sosioekonomisia eroja; vähemmän opiskelleet ja työntekijäammateissa toimivien usko jaksamiseensa työelämässä eläkeikään saakka on yleisemmin enemmän opiskelleita tai ylemmissä toimihenkilöammateissa toimivia heikompi.
– Vastaavasti työttömien usko työelämässä jaksamiseensa on työllistä väestöä yleisemmin heikompi. Työssä käyvän väestön työkyvyn väestöryhmäeroista osan selittää työn fyysinen kuormittavuus ja fysikaaliset altisteet, mutta myös elintapatekijät kuten tupakointi, THL toteaa.
Vähiten työssä jaksamista vanhuseläkeikään saakka epäiltiin pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa, ja myös maakunnista Uusimaalla työssä jaksamiseen epäillen suhtautuvien osuus oli pienin.
THL muistuttaa, että työssä jaksamista vaikeuttavat työn pakkotahtisuus, puuttuvat mahdollisuudet itse vaikuttaa töiden järjestelyyn ja sisältöön, komenteleva ja epädemokraattinen esimies sekä ja huonot ihmissuhteet työpaikalla.
– Kunnat ovat usein jopa alueensa suurimpia työnantajia. Työttömien työkyvyn ylläpitoon tulee kiinnittää huomiota, tilastojen tulkintaosuudessa todetaan.
Aiheesta aiemmin:
Pitkäaikaistyöttömien osuus kasvaa
